Anárlaš Hannu Kangasniemi morihii duorastatiđit dasa, go telefon čuojai ja su ustit muitalii sutnje, ahte Ruošša lea fallehan Ukrainai. Kangasniemi lei gullan jo gaskavahko ságaid Ruošša áigumušain, muhto son ii lean jáhkkán ahte dat šaddet duohtan.
Kangasniemi ii leat aiddo dál ruovttus, nuba riŋgii dieđu oažžuma maŋŋá dalán eamidasas, guhte lea Ukrainas eret. Su eamida ruovttuguovlu lea Vilges-Ruošša rájá lahkosiin, mii lea okta dain báikkiin, gos falleheapmi álggii.
– Eamit lei mannan iđđes jo bargui ja dušše logai ahte maid dál das dahká. Dieđusge dasto háleštin munno nieiddaiguin. Eandalit munno nuoramusas lei fuolla, go son lea jo ballan ja jearahan boahtágo dat soahti. Boarrásut nieiddat leigga hui ráfálaččat. Livčče lean buorre leat ruovttus. Hárve olmmoš jáhkii, ahte Ruošša lea nu jalla, muitala Kangasniemi iežas iđidis.
Vuosttas dovddut Kangasniemis ledje šohkka ja suhttu. Son lea fuolas eamidis bearraša ja fulkkiid beales, geat leat Ukrainas.
– Mun muittán mo Ruošša bombii Syria Aleppos, ii dan sáhte jurddašitge, dat lea duođai surgadis dilli. Olbmothan doppe jápmet, šuohkiha Hannu Kangasniemi.
Doaivaga Kangasniemi bearrašii dán dilis addá osku ja luohttámuš Ipmilii. Son lea maid giitevaš, go sin ustibat ja hellodatsearvegoddi leat riŋgedallan ja čálašan sidjiide ja dorjon sin.
"Lea dehálaš muitalit mánáide rehálaččat dáhpáhusain"
Kriisadilis ollugat sáhttet smiehttat, mo mánáiguin galgá gieđahallat dakkár áššiid. Hannu Kangasniemi lea šaddan gieđahallat soahteáitaga iežas mánáidisguin jo guhkit áigge.
Erenomážit su 12-jahkásaš váhkar lea leamašan fuolas Ukraina vearránan dilis. Su mánná lea ballan ahte sáhttágo soahti buollat maid Suomas ja mo su fulkkiide geavvá.
– Mii leat oskkolaš bearaš, de mun lean dadjan ahte mii luohttit Ipmilii ja rohkadallat sin beales. Eat mii nu olu sáhte dahkat, lohká Kangasniemi.
Eará váhnemiid, eandalit unna mánáid váhnemiid, son rávve, ahte ferte vuos gieđahallat iežas dovdduid ovdalgo hállá áššis mánáide. Dehálaš lea goittotge leat rehálaš.
– Unna mánát dárbbašit dorvvolašvuođa dovddu. Nu mo lohkenge, ahte ledjen vuos hui suhttan, de dieđusge dakkár ráva, ahte ferte vuos ráfot ieš ja ráfálaččat čilget mo dat dilli lea. Jus váhnen lea dovdduid siste ja balus, de dat boahtá mánáid ala, oaivvilda Kangasniemi.
Loga lasi ođđasiid Ukraina dilis sámegillii Yle Sámi čuovvunartihkkalis. Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.