Heikki J. Hyvärinen heittii komissáran dearvvašvuođa dihtii – duohtavuođa- ja sobadankommišuvnna bargu joatkašuvvá unnit joavkkuin

Sámiid duohtavuođa- ja sobadankommišuvnna bargu joatkašuvvá unnit joavkkuin. Kommišuvnna gaskaboddosaš ságadoalli lea komissára Hannele Pokka ja son joatká ságadoallin nu guhká, go kommišuvnna joatkagis mearriduvvo. Kommišuvnnas barget dál golmma komissára.

Pokka deattuha, ahte kommišuvnna joatkagis mearridit stáhtaráđđi, Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin.

Stáhtaráđđi mieđihii gaskavahku guovtti komissárii, Miina Seurujärvii ja Heikki J. Hyvärinenii,earu komissára luohttámušbarggus.

Seurujärvi almmuhii miessemánu álggus ahte cealká iežas eret, danin go ii oainne ahte kommišuvdna bastá ollašuhttit dasa addojuvvon barggu earret eará resursavátnivuođa geažil. Maiddái kommišuvnna váldočálli Ánneristen Juuso guđđii barggus kommišuvnnas.

• Loga lasi: Ánneristen Juuso mielas duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna duogážis leat politihkalaš fámut ja olggobeale viggamušat: "Dat lea kulissa"

Hyvärinen: “Praktihkalaš áššit dolvo min áiggi nu olu, ahte it beassan ieš áššái”

Ovddeš komissára Heikki J. Hyvärinen guđii doaimma dearvvašvuođa sivaid geažil.

– Dearvvašvuohta ii gierdan. Mun lean badjel 80-jahkásaš ja ii dat leat seamma ahki go 30-jahkásaš.

Hyvärinen mielas deháleamos ášši kommišuvnna barggus livčče čielggadit stáhta vearredaguid sámiide. Kommišuvnna bargu álggii su mielas menddo hihtásit.

– Dakkár praktihkalaš áššit dolvo min áiggi nu olu, ahte it beassan ieš áššái.

Hyvärinenis lea jáhkku ja luohttámuš kommišuvdnii ja son sávvá kommišuvnna barggu joatkašuvvat. Son ii goittotge luohte almmolaš váldái, stáhtii.

Manin maiddái Heikki J. Hyvärinen earránii duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas?

Máŋga olbmo leat guođđán kommišuvnna, muhto Hannele Pokka mielas válmmaštalli barggu lea vejolaš ja dárbbašlaš joatkit.

– Mii joatkit dán válmmaštallanbarggu. Juos kommišuvnna barggu mearridit joatkit mainna nu joavkkuin, de dat ii dárbbaš álggahit áibba álggus. Mii jurddašeimmet, ahte dát livččii dál jierpmálaš, go vuordit, maid mearrádusdahkkit dasto dadjet.

Sámiid duohtavuođa- ja sobadankommišuvnna bargu joatkašuvvá unnit joavkkuin, muitala Hannele Pokka

Raba gova stuorábun

Sámediggi gieđahallá ášši dievasčoahkkimis

Sámediggi lea dál árvvoštallamin, guđe láhkai sii ovdánit Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnain. Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso lohká, ahte ášši guorahallan gullá Sámedikki dievasčoahkkimii ja sii leatge dál válmmaštallamin ášši dievasčoahkkima várás.

Ii leat goittotge sihkkar, ahte ášši gárvána vuos čuovvovaš čoahkkimii, mii ordnejuvvo geassemánu 23. beaivve.

Sámedikki ságadoalli Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna dálá dilis

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.