Saamelaiskäräjälain uudistuksen tilanne vaikuttaa pysähtyneeltä, ja sen myöntää myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
– Tilanne on valitettavasti se, että emme ole hallituksen sisällä päässeet yhteisymmärrykseen, ja sen takia saamelaiskäräjälaki seisoo edelleen paikallaan.
Saamelaiskäräjät ei voi tässä tilanteessa kuin odotella ja toivoa asian etenemistä ennen ensi vuoden saamelaiskäräjävaaleja, kertoi saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso toukokuussa.
Oikeusministeri pahoittelee tilannetta.
– Esitys on olemassa ja olisi teoriassa mahdollista antaa esitys eduskunnalle, mutta tietenkin niin kuin kaikissa asioissa, ennen kuin hallituspuolueilla on yhteisymmärrys, ei voida edetä, Henriksson kertoo.
Henriksson myöntää tilanteen olevan vaikea. Asiasta on yritetty myös neuvotella.
– Taustallahan on se, että keskustapuolueella on ollut tähän itse työryhmän ehdotuksen eriävä kanta. Ei ole mikään salaisuus se, että se on varsinkin keskustaryhmälle vaikeasti hyväksyttävissä oleva esitys, Henriksson sanoo.
Suomen Keskusta -puolue kirjoittaa vastauksessaan, että työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi on jatkettava nimenomaan kompromissia hakien.
Puolueen mukaan nykyisessä ehdotuksessa kaikki saamelaisryhmät eivät pysyisi uudistuksessa mukana, ja että saamelaiskäräjillä olisi erilaisia näkemyksiä siitä, miten uudistus pitäisi toteuttaa. Puolue sanoo olevansa sitoutunut hallitusohjelman saamelaiskäräjälakia koskeviin kirjauksiin.
Hallituksessa on yritetty löytää myös kompromissiratkaisua.
– Olemme yrittäneet keskustella myös kompromissiratkaisusta, mutta tottakai se on tärkeää, että myös saamelaiskäräjät antavat omalta osaltaan suostumuksensa tähän tulevaan uudistukseen, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoo.
Keskusta ei hyväksy esityksen vaaliluetteloasiaa – Oikeusministerin mukaan esitys vastaa YK:n vaatimuksiin
Tilanne on ollut vaikeasti ratkaistavissa jo kauan.
– Omasta mielestäni se esitys, mikä nyt on pöydällä, on erittäin tasapainoinen, ja se vastaisi niihin vaatimuksiin, jotka Suomelle on esitetty YK:n alkuperäiskansojen komitealta. Olen huolissani tästä kokonaistilanteesta.
Henriksson tuo esille, että Suomen Keskusta -puolueen tyytymättömyydessä lakiesitystä kohtaan on kyse vaaliluetteloasiasta ja siitä, keitä sinne voidaan lukea.
– Mielestäni on erittäin tärkeää, että Suomi vakavasti ottaa ne huomautukset, jotka olemme YK:n ihmisoikeuspuolelta saaneet. Se tilanne, mikä meillä nyt on, se ei ole hyvä, Henriksson huomauttaa.