Ruoŧa beal duohtavuođakomišuvdna čoahkkimasttii duorastaga 3.11. Ubmis, ja dát leige komišuvnna vuosttas almmolaš čoahkkin. Dilálašvuođa lágidedje Sámi vahku Upmejen Biejvieh oktavuođas.
Čoahkkimis komišuvnna lahtut ovdanbukte iežaset ja dan maŋŋá lei álbmoga vuorru gažadit, muitala SVT Sápmi. Buot komišuvnna lahtut eai goittotge searvan čoahkkimii.
Vaikko máŋggas ledje sakka vuordán dán dilálašvuođa, vuhttui báikkis olbmuid fuolla das, mo gullamiid áigot čađahit ja mo bargu loahpaloahpas šaddá.
Giron Sámi teáhtera hoavda Åsa Simma čuovui čoahkkima ja imaštalai duohtavuođakomišuvnna nama.
– Das ii leat obanassiige sáhka makkárge soabalaškomišuvnnas, ahte bargu livččii soabadit. Dat lei dušše duohtavuohta, Simma lohká Buorre iđit Sápmi -radiosáddagis.
Guldal vulobealde, go NRK Sámi doaimmaheaddji Joni Saijets jearahalai Åsa Simma Buorre iđit Sápmi -sáddagis bearjadaga 4.11.2022.
Simma muitala, ahte almmolaš čoahkkima oassálastit moite dan, go soabadallan-sátni ii leat komišuvnna namas, nu mo eará davviriikkaid komišuvnnain.
– Diet moitojuvvui das álggus, ahte manin diet sátni lea gahččan eret. Dasa ii boahtán makkárge čielga vástádus, dušše ahte duohtavuođakomišuvdna galgá de addit evttohusa mo sáhttá soabadit. Ja dat lea mu mielas hui imaš ja ártet, Simma dadjá.
Son oaivvilda, ahte soabadeapmi livččii deháleabbo ja ahte duohtavuohta ja soabalašvuohta johtet giehtalagaid.
– Mii das lea ávki dušše gullat duohtavuođa ja de rahpat Sámi álbmoga máŋggaid čuđiid jagiid háviid ja dasa de guođđit min rabas háviiguin, Simma smiehtada.
Maiddái Ruoŧa komišuvnnas leamašan hástalusat eretcealkimiid geažil
Ruoŧas ráhkkanit sámiid gullamiidda ja danin duohtavuođakomišuvdna manná báikki ala Johkamohki márkaniidda boahtte jagi, muitala SVT Sápmi. Komišuvdna áigu maid johtit sámeservviid ja báikkiid mielde gullamin ja čohkkemin olbmuid vásáhusaid.
– Lea dehálaš ahte mii gullat muitalusaid, ahte olbmot muitalit sin vásáhusaid, dadjá komišuvnna ságadoalli Kerstin Calissendorff SVT Sápmái.
Liikká maiddái Ruoŧa duohtavuođakomišuvnna barggu álgomuttus leamašan hástalusat. Guokte sápmelaš lahtu, dáiddár Biritta Marakatt-Labba ja emeritusprofessor Mikael Svonni, celkkiiga iežaska eret komišuvnnas dán geasi. Dál komišuvnna oktan ođđa lahttun leat válljen kultur- ja giellabargi Patricia Fjellgren. Vel ii leat diehtu das, gii álgá nubbin sápmelaš lahttun komišuvdnii.
Komišuvnna bargun lea gártet ja guorahallat politihka, man leat hárjehan sámiid hárrái Ruoŧas, ja čielggadit makkár váikkuhusat das leat leamašan. Komišuvdna evttoha de buorádusaid, ovddidandoaimmaid ja soabadanbijuid. Komišuvnna loahpparaporta galgá leat gárvvis juovlamánu vuosttas beaivve 2025.
Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.