Avvila skuvlaguovddážii čuhce guokte skuvlaáitaga seamma vahkus.
Avvila skuvllas dáhpáhuvvan áitagat dagahedje viiddis bolesoperašuvnnaid guktuid beivviid. Kaarre skuvllaguovddážis leat sullii 500 oahppi ovdaskuvllas, vuođđoskuvllas ja logahagas. Seamma šiljus leat maiddái giellabeasit ja beaivedivššut.
Avvillaš skuvllalačča áhčči Timo Kukkala imaštallá dan, ahte maŋŋebárgga skuvlaáitaga dahkan oahppit ledje skuvllas čuovvovaš beaivve.
– Lean áibbas sihkkar, ahte mánát leat dalán diehtán, geat dat ledje. Doppe leat sihkkarit leamašan baluid siste.
Mánát skuvlii dorvvolaš mielain
Tarja Passi lea eadni ja son bargá giellabeasis Avvila skuvlaguovddáža bálddas. Passi mánát vázzet skuvlla Avvila skuvllaguovddážis.
– Galhan dat leamašan uhca šohkka. Ii livčče jáhkkán, ahte Avvilis dáhpáhuvvá dákkár.
Passi lea ságastallan áššis mánáidisguin ja buot dáhpáhusain fuolakeahttá son doalvu mánáidis skuvlii dorvvolašmielain.
– Mun goittotge luohtán virgeolbmuide dan veardde, ahte sii barget bargguid nu bures go máhttet ja sis lea diehtu ja dáidu. Gal mun duosttan mánáid bidjat skuvlii, lohká Passi.
Passi mánná lea 11-jahkásaš njealjátluohkkálaš Aarni Riestola. Son ii loga ballán iige son bala mannamis skuvlii.
– Mun gal imaštallen, ahte mo dáppe Avvilis dákkár dáhpáhuvvá. Veháš dakkár duššástuvvan, ahte áibbas duššiid dihte dagahedje dákkár huša. Leat viehka doavkkit dat, geat leat dákkár áitagiid duohkin, Riestola smiehtada.
Menešjávrelaš vánhen Kirsi Ukkola lea hirpmahuvvan dáhpáhusas.
– Galhan dat stuorra hirpmástupmi lei, ahte mii ipmašiid lea doppe mannamin ja dieđusge leahan dat balddihahtti.
Ukkola bárdni čađaha duppaldutkosa ja lei ovddit vahkus sirdásan Avvila logahaga oahpahusas Doaivunjárgii ámmátskuvlii boazodoalu oahpahusbadjái.
Ukkola muitala, ahte su gánda lei goittotge fuolas skuvlaskihpáriin Avvilis. Son muitala, ahte lea ságastallan bártniin dáhpáhusas bohciidan dovdduin.
– Gal dat orru ahte son lea áibbas ortnegis, muhto gal fuolla goittotge šattai, go iihan vealttakeahttá nuorra gánda telefonis álgge nu muitalit jurdagiiddis.
Nuppi áitaga maŋŋá Ukkola muitala iežas šaddan morašlažžan.
– Galhan das boahtá millii, ahte dan áitaga skuvlii čujuhan nuorain ii leamaš ipmárdus gal fárus. Dát lea gádjunvirgeolbmuid resurssaid stuorra duššášgeavaheapmi. Vaikko áitta ii lean duođalaš, de gal mun lean oalle morašlaš, ahte dákkár dáhpáhuvvá.
”Sáhttá máŋggaláhkai čuohcat dovdduide ja njuolga loktet baluid”
Sámi psykososiálalaš doarjaga ovttadaga jođiheaddji Heidi Eriksen dadjá, ahte dáhpáhus sáhttá čuohcat sakka nu oahppiid, bargiid, vánhemiid go olles bearraša dorvvolašvuođadovdui.
Eriksen čielggasmahttá ahte vaikko boles lea juo guktii dadjan skuvlla leat dorvvolaš, de dovddut sáhttet liikká váikkuhit almmolaš dorvvolašvuođadovdui.
– Go lea ollu gártan vuordit, iige leat beassan ieš váikkuhit áššái iige bargat maidige, eai oahppit, bargit eaige vánhemat, de dat sáhttá gal máŋggaláhkai čuohcat maiddái dovdduide ja njuolga loktet baluid, Eriksen joatká.
Eriksen fuomášuhttá, ahte váttes dovddut sáhttet badjánit ollu maŋŋelisge. Dákkár dilis son ávžžuha dorvvastit ámmátolbmuid veahkkái vai beassá áššiin hállat.
– Avvilis lea hui buorre kriisajoavku. Dál gánneha háleštit mánáiguin ja nuoraiguin, muhto ii eanet go maid sii ieža hálidit. Muhtumin hálida leat ráfis, muhto jus mánás dahje nuoras lea dárbu háleštit, de dalle galggašii leat dorvvolaš ollesolmmoš, son rávve.
Uvjja jođiheaddji mielde árgabeaivvi rutiinnaide lea buorre máhccat nu jođánit go vejolaš.
– Skuvlii gánneha mannat. Jus orru, ahte mánná ballá skuvlii mannama, de gánneha vuolgit vaikke mieđuštit máná dohko, vai dat nannešii dorvvolašvuođadovddu.