Várveš čalmmit sáhttet vuohttit Skábmagovaid ođđa plakáhtas sullasašvuođa garrasit cuiggoduvvon Katariina Souri govain. Sámi allaskuvla journalistihka veahkkeprofessor Torkel Rasmussen oainnu mielde plakáhtas ii leat goittotge vel bohciidan hirbmat šlápma, daningo sápmelaččat eai láve moaitit iežaset olbmuid.
– Daningo sápmelaččat leat ráhkadan dan ja dohkkehan dan. Dalle lea vehá diekkár kultuvra, ahte mii eat moaitte iežamet olbmuid, muhto siskkáldas ságastallan ja árvvoštallankultuvra ii rievtti mielde gávdno almmolašvuođas, Rasmussen muitala.
Suopmelaš govvadáiddár Katariina Souri govva sámenissonis bohccuin duoddaris bohciidahtii ságastallama, go Lux Helsinki -čuovgadáiddadáhpáhus mearridii speadjalastit gova Helssega guovddážii. Ášši beakkehii viidát Suoma medias dan maŋŋá, go sámeaktivista Petra Laiti cuiggodii gova stereotyhpalažžan ja moittii dáhpáhusa das, ahte eai leat váldán sámedáiddára ovdanbuktit sápmelašvuođa.
Rasmussen mielas lea rájá alde, leago Suoma media doaibman heajos preassaetihka mielde, go lea ovtta olbmo oaivila buktán ovdan dego olles álbmoga jietnan.
– Nu mo dat ášši lea boahtán oalle massiivvalaččat ovdan, de dál orru ahte olles sámi álbmot lea suhttan, gáibida dáidaga eret, ja dathan lea iešalddes guhkkin eret duohtavuođas, son reaškkesta.
Son oaidná maid Skábmagovaid plakáhtas sullasašvuođa Souri govain.
– Boazu, gávttehas ja duottar. Nuorra olmmoš ja dien láhkai vehá earálágan go Souri govas, muhto das leat mielde dat seamma elemeanttat, Rasmussen himiha.
Rasmussen oaivvilda maid, ahte galggašii leat seammalágan objektiivvalaš dáiddakritihkka beroškeahttá das, leago sápmelaš gii lea dahkan dáidaga vai ii.
– Jos oaivvilda, ahte sápmelaččat ožžot ovdanbuktit stereotypiaid sápmelaččaid birra, muhto suopmelaččat eai oaččo dan dahkat, de háliidivččen gal gullat buriid čilgehusaid, son dadjá.
Sápmelaš dáiddár Lada Suomenrinne lea maid váillahan kritihka Sámi dáidagis.
Plakáhta dáiddár vástida
Skábmagovat-plakáhta dáiddár Ellen-Maarit Juuso smiehtada, manin su plakáhtas ii leat bohciidan šlápma.
– Várra danin, ahte mun in leat moge dovddus. Muhto várra maid danin, ahte Souri gova nisson lea gárvodan nu ártegit. Das ii ovtta láhkai leat mihkkige min kultuvrras, muhto seamma áigge dat iská leat sápmelaš nisson duoddaris, muhto dat ii goittotge leat, Juuso jurddašaddá.
Su mielas sápmelaččat eai govvit ieža iežaset stereotypiaiguin.
– Eai. Dat, ahte dahká gova nissonis gákti alde, ii dárkkut dan ahte govvida stereotypiain, vástida Juuso.
Inspirašuvdna gávdnui iežas kultuvrras, masa laktásit nannosit bohccot.
– Bohccot leat measta álo mielde mu dáidagis, livččegoson dat dakkár ruovttuahkit.
Son mieđiha, ahte plakáhtta sáhttá orrut stereotyhpalaš.
– Dasa lassin bidjen nissonii gahpira ja ulloliinni, mii sihkkarit sáhttá oidnot stereotiippalažžan, muhto ieš hervvošan daid iešvugiid iežan kultuvrras.
Sámi njunnošat čeahpit nannet stereotypiaid
Ii leat imaš, ahte suopmelaš dáiddár mále stereotyhpalaš gova sápmelaččain, daningo dakkár gova sápmelaččat iežage addet, čalmmustahttá Rasmussen.
– Sámi njunnošat ja maiddái dáiddárat leat čeahpit nannet daid stereotypiaid. Mun in dieđe, leago Souri justa daid beliid jurddašan, muhto son lea goittotge hásttuheamen suopmelaččaid stereotyhpaid, Rasmussen muitala.
