Vaikka 101-vuotiaissa Salpausselän kisoissa on ehditty nähdä likimain kaikki maan ja taivaan väliltä, klassikkotapahtumaan pesiytyy vuosi vuodelta aina jotain uutta.
Tänä vuonna uudenuutukaisena asiana Lahden hiihtostadionin keskelle kyhättiin teltta, jossa suoritettiin Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n täksi kaudeksi käyttöön ottama fluoritesti. Kahdeksan hengen ryhmä mittasi maastohiihtäjien ja yhdistetyn urheilijoiden suksien fluoripitoisuuksia kolmen kisapäivän ajan, eikä fluorikäryjä kertynyt ainuttakaan.
FIS:n pohjoismaisten hiihtolajien pomot kävivät valvomassa testiä ja yllättyivät löytäessään testaajajoukosta tutun hahmon, Suomen Hiihtoliiton entisen toiminnanjohtajan Mika Kulmalan.
– Kyllä sieltä tuli FIS:n johtajilta kyselyä, mitä sinä teet täällä. Heitin takaisin vitsillä, että täytyyhän sitä alkaa myydä itseään johonkin tehtävään kaksysiä ajatellen, Kulmala viittaa vuoden 2029 MM-hiihtoihin, joihin Lahti jätti hakemuksen ainoana kaupunkina määräaikaan mennessä.
– Vuodenvaihteessa fluorikontrolliin haettiin kielitaitoisia ihmisiä, jotka osaavat käsitellä suksia. Fluoriaihe on kiinnostanut alusta alkaen, joten soitin heti nähtyäni ilmoituksen.
30 000 euron laitteet
Kohutut fluorivoiteet kieltävä sääntö otettiin käyttöön vasta täksi kaudeksi sen jälkeen, kun kieltoa oli ehditty siirtää kolme kertaa vuodella eteenpäin. Syynä olivat puutteet testin luotettavuudessa.
Fluorikielto päätyi hiihtomaissa valtaviin otsikoihin heti ensimmäisessä mahdollisessa kilpailussa, kun norjalainen alppihiihtäjä Ragnhild Mowinckel hylättiin suksilajien maailmancupit avanneessa suurpujottelussa liian korkeiden fluoripitoisuuksien vuoksi. Sittemmin profiilinimiä ei ole jäänyt kiinni.
Tosin alppihiihdossa käryt eivät olleet edes mahdollisia, sillä Yle Urheilun tietojen mukaan Mowinckelin tapauksen jälkeen useissa maailmancupeissa kilpailijoiden suksia ei testattu lainkaan. Vaikka fluorikäryjä ei ole ilmennyt, kaikki eivät ole nielleet puheita testauksen luotettavuudesta ja tasosta.
– Olin myös alkuun kyyninen, miten järjestelmä toimii, mutta yllätyin positiivisesti. Homma rullasi tosi jouhevasti, Kulmala sanoo.
Kulmala kehuu testilaitetta, jonka kappalehinta pyörii noin 30 000 eurossa.
– Meitä oli kaksi henkilöä per laite: toinen mittasi, ja toinen kirjasi tiedot tietokoneelle. Välillä vaihdettiin hommia, että molemmat järjestelmät tulivat tutuiksi. Mittauksessa ei tarvinnut tehdä muuta kuin asettaa suksi kiskoille ja siirtää mittalaitetta siten, että se pystyi mittaamaan fluoripitoisuutta kahdesta paikkaa luistoalueelta.
– Suksien huolellinen käsittely oli oleellista, sillä luisto- ja pitoalueisiin ei saisi koskea.
Ei ensimmäinen talkookeikka
Vaikka kansainväliset hiihtopamput yllättyivät nähdessään Kulmalan talkootöissä, vuonna 1966 syntynyt järvenpääläinen on ehtinyt kiertää useissa tehtävissä kymmenissä urheilutapahtumissa.
Kulmala on toiminut muun muassa kuuluttajana niin Lahden maailmancupissa, ampumahiihdon maailmancupissa Kontiolahdella kuin suunnistuksen Jukolan viesteissä. Vastaavia äänitöitä on luvassa 7. huhtikuuta, kun Rovaniemellä hiihdetään pitkien matkojen SM-kisat.
– Talkootyöt ovat ihan parhaita hommia, Kulmala suosittelee.
Haalarihommissa pääsee myös usein näkemään ja aistimaan pieniä yksityiskohtia tv-kuvauksen katveista.
– Meinasin laittaa sprintin aikana someen, että (Kristine Stavås) Skistadilla on allaan tänään voittajan suksi. Hän hiihti nimittäin JHK:n suksilla, Kulmala sanoi ja viittasi Johannes Hösflot Kläbolta lainassa olleeseen pariin.