Sámegielat oahpahusa fidne dál Helssegis maiddái badjeskuvllas, go oahppit, geat leamašan Pasila vuođđoskuvlla guovttegielat sámeluohkás, sirdásit badjeskuvlii. Skuvla lea dahkan sin várás oahppoplána.
Sámeoahpahus álggii Helssegis čakčat 2018 Pasila vuođđoskuvllas. Dalle guhtta oahppi álggahedje skuvlabálgáset Pasila guovttegielat sámeluohkás. Dán čavčča guokte dain oahppiin álggaheigga badjeskuvllas čihččet luohká, ja sámegiela soai beassaba studeret dál gursahámis.
Mátki vuolleskuvllas badjeskuvlii leamašan hui miellagiddevaš, muitala veahkkerektor Anna Murtomaa. Son deattuha váhnemiid ja skuvlla gaskasaš ovttasbarggu mearkkašumi áinnas sámegiela oahpahusa dáfus.
– Mii leat oahppan dan, ahte oahpahus ii sáhte leat dušše luohkás. Sámegielat oahpahus dárbbaša olu mátkkiid ja guossástallamiid.
”Mii sávvat, ahte giella gullo ja oidno árgabeaivvis ”
Badjeskuvlla luohkáin lohkanávdnasiid oahpahusa ordnejit gursahámis, ja unnimustá 25 proseantta oahpahusas lea sámegillii.
Ovdamearkka dihtii eanadiehtaga, biologiija ja matematihka oahpaha ávnnasoahpaheaddji, ja sámegielat oahpaheaddji oahpaha historjjá ja fuolaha bajásgeassimis, muitala Murtomaa.
Davvisámegielat oahpahusa mearri gahččá badjeskuvllas 50 proseanttas 25 prosentii, muhto skuvla vuordá olu sámegielat oahpahusas. Skuvllas sávvet, ahte sámeluohká bokte maiddái suomagielat oahppit oahpašedje dovdat sápmelašvuođa.
– Mii sávvat, ahte giella gullo ja oidno árgabeaivvis maid.
Sámegielat mánáin leat máŋggalágan gielladuogážat go buot bearrašiin eai hála sámegiela. Sis lea goittot iežaset fierpmádagaiguin vejolašvuohta hállat sámegiela, dadjá Murtomaa.
– Oahppit geavahit sámegiela gaskaneaset luohkás ja oahpaheddjiin duođai bures.
Skuvla háliida váhnemiin máhcahaga
Skuvla lea maŋimus lohkanbaji áigge ođasmahttán oahppoplánaid, ja dat lea buktán ovdan sámegielat oahpahusa vugiid vánhemiidda ja áššis beroštuvvan olbmuide. Oahppoplána nuppástusain skuvla háliida máhcahaga.
– Mii háliidat váhnemiid máhcahaga mas leat lihkostuvvan ja mas eat, ja maid sáhtášii dahkat nuppe láhkai. Dakkár máhcahaga, mas olbmot vurdet juoga.
Oaivegávpotguovllus livčče badjelaš guoktelot oahppi, geat studerejit sámegiela eatnigiellan, ja sii millosit válddášedje maid daid oahppiid Pasila skuvllii ja vel lasige, muitala Murtomaa.
Dán čavčča Pasila skuvlla sámeluohkás leat logi oahppi 2.–5. luohkáin ja ovdaskuvllas fas golbma oahppi. Vuosttas luohkás ii álggahan oktage sámegieloahppi.
Sámegielat luohkát leat dušše guovtti gávpogis. Helssega lassin sámeluohkká lea Oulus, gos sámegielat oahpahus álggii diibmá.
Sámeguovllu olggobealde áidnalunddot lea dat, ahte skuvlla sáhttá vázzit gávpogis juoba belohahkii sámegillii. Ovdamearkka dihtii Roavenjárggas fállojuvvo dušše eatnigielat oahpahus ja dat dušše skuvlaáiggi olggobealde.
Eará gávpogiin, dego Turkus, Tamperes ja Jyväskyläs fállet gáiddusoahpahusa Ohcejoga gieldda ja Sámedikki gáiddusoahpahusfidnu bokte.