Suomâ sämmilij kuávdášservi SSK láittá vuáđulahâváljukode almolâš kuullâm sahâvuáruvaljiimijd. Kulâmist kieđâvuššii sämitiggelaavâ uđâsmittem.
Kulâmân lâi puávdejum ovdâsteijeeh Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö -seervist, Anarâšah-seervist, Inarinmaan lapinkyläyhdistys -seervist já Vyevdi-, kuálásteijee- já tuodârsämmiliih -seervist.
Ohtâgin SSK jeessânservijn ij lamaš puávdejum. Suomâ sämmilij kuávdášservi lii Sämirääđi Suomâ pele áinoo jeessânservi, já tot lii Suomâ sämmilij seervi alemus ohtsâšpargo-orgaan.
SSK saavâjođetteijee Aslak Holmberg mield kulâmân puávdejum seervih iä oovdâst sämmilijd rievtis náál já toh vuástálisteh sämitiggelahâiävtuttâs. Holmberg ij vuáđulahâváljukode valjiimijd tuhhit.
– Tie láá nelji taggaar seervi, moh tuođâi láá nuorâ seervih já moh láá oles áigáduv porgâm sämmilij vuástá. Toh kal iä lah maid mij jurdâččep sämiservin. Toh láá uđđâlappalâžžâi seervih. Tom mij lep kritisistmin, ko vuáđulahâváljukodde lii nomâlâsân sii povdim já val eenâblovvoin. Tot čáittá viehâ ennuv taan tááláá haldâttâs linjáást já ibárdâsâst sämiaašijn.
Ohtâ almolâš kuullâmtilálâšvuođâst sárnoin lâi Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö -seervi saavâjođetteijee Merja Mattila. Suu mielâst sii toimâmalli ij lah nuorâ veikkâ servi lii-uv.
– Taan peeivi lep ornijdum taas Sijdâi tooimân, moos eđâččim, et mij ep lah uđđâ tuáimee. Lep toimâm ubâ paje, mut taan peeivi vuoigâdvuođâi kevttimist taarbâš ornijdem.
Mattila iätá, et sii seervi noomâst kalga jo addiđ kiäh sij láá. Sun näggee, et sist lii kuhes historjá kuávlust.
Puohah halijdeh sämitiggelaavâ uđâsmittem, mut ohtâ kriiteer rijdáskit
Merja Mattila arvâl, et puohah láá ton mielâst, et sämitiggelaavâ kalga uđâsmittiđ. Tááláá lahâiävtuttâs mield kielâkoččâmuš lii vijđedum oovtâ suhâpuolvâ pajeláá, ađai vaaljâluvâttâlmân puáhtá uuccâđ, jis ucemustáá ohtâ ááhui tâi äijihij vanhimijn lii oppâm sämikielâ vuosmuš kiellân.
Kozâškoččâmuš oro kuittâg lemin sämitiggelaavâ kuálmád ceehi lappalâškriiteer ađai vuoigâdvuođâ jienâstiđ sämitiggevaaljâin, jis lii taggaar ulmuu maajeeldpuáttee, mii lii merkkum tuodâr-, vyevdi tâi kuálásteijeelappalâžžân eennâm-, viäru- tâi jieggâkiirjijn. Tááláá iävtuttâsâst tot lii ollásávt sikkum.
Mattila haalijd siäiluttiđ taan kriiteer sämmilâšvuođâst.
– Tot miäruštâl tom, et taah sijdâi lappalij maajeeldpuátteeh láá sämmiliih. Já taah maajeeldpuátteeh láá asâiduttám taam kuávlu kuhháá registerij já äššikiirjij mield aainâs-uv 1500-lovvoost. Jis kiinii näggee, et taah liččii motomin jáámmám, te tast kalga leđe čááituh.
Julgâlávt lii ennuv savâstâllum, et miärkkum viärukiirjijd muštâl iäláttuvvâst ige etnisiteetist. Tondiet kiirjijn sáttá leđe läddiliih uđâsässeeh. Mattila mielâst táárbui mield tagarij ulmui maajeeldpuátteid puáhtá sierriđ meddâl.
– Jis tobbeen láá merkkejum toh, te toh láá vuálá love. Já jis ličij váhá paijeel-uv, te taid puáhtá nuurrâđ tobbeen ovtâi mield meddâl.
Sämitigge lii kuhháá uážudâm meddâlistiđ lappalâšceehi laavâst. Almugijkoskâsâš rievti mield algâalmugijn lii vuoigâdvuotâ miäruštâllâđ jieijâs aalmug jeessânvuođâ, identiteet já toimâorgaanijd jieijâs ärbivuovij já taavij mield.
– Taa lii tääl šiev oovdânpyehtim mist peevdi alne já lii toohhum nomâlâsân tánávt. Staatâ Orpo haldâttâs já meid Marin haldâttâs moonnâm paajeest lii ráđádâllâm Sämitiggijn já mij lep kavnâm oovtâst čuávdus, mii čuávdáččij taid vyeimist leijee olmoošvuoigâdvuotâluávkkáámijd, muštâlij Sämitige saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi moonnâm ohhoost kuullâm maŋa.
Suomâ láá láittám OA näliolgoštemkomiteast já olmoošvuoigâdvuotâkomiteast. Toi mield Suomâ rikko almugijkoskâsijd sopâmušâid já sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotân kyeskee olmoosvuoigâdvuođâid. Tuávvásist lii alemuu haldâttâhrievti miärádâs lahteđ paijeel 90 olmožid vaaljâluvâttâlmân, mii lii Sämitige vaaljâlävdikode uáinu vuástá.
Äššitobdeekulâmeh juátkih ain
Orpo haldâttâs lii jo niäljád haldâttâs, mii iská nubástuttiđ sämitiggelaavâ. Ääši peeleest láá jo ihepuudâid pivdám ciälkkámušâid já ornim kulâmijd.
SSK saavâjođetteijee Aslak Holmberg mielâst sämitiggelaavâ ovdán čunžáht, jis jo ij sajestis.
– Lam siähánâm jo rekigijn kallaad keerdi mij lep puávdejum Helsigân tain siämmáin aašijn. Taat tuođâi oro tääl kivsedem, et toh kačâtteh mii tobbeen Helsigist ivveest ihán. Jyehi haldâttâs ruákká uáivi já puávdee suullân siämmáid ulmuid toho. Siämmááh saavah ivveest nuubán já mihheen ij ovdán. Taan muudon mij lep tääl juovdâm. Uáiniđ lâš, ličij-uv taat haldâttâs tađe čeepib ko iäráseh.
Vuáđulahâváljukode váljukoddeneuvos Mikael Koillinen muštâl, et tuáistáážân kiämmán ij lah kuođđum kulâmij ulguubeln. Lase kulâmijn meriduvvoo aldapuátteevuođâst.