Dán artihkalii čohkket ođđasamos dieđuid sámediggelága ođasmahttima ovdáneamis.
Vuođđoláhkaváljagotti lea čoahkkanan odne bearjadaga ja lea mearridan bivdit lasi dieđuid sámediggeláhkaevttohusas.
Gullamii vuođđoláhkaváljagoddi bovde Sámedikki. Riekteministeriijas bivdet vástaga ja veahkkeriektekánsler Maija Sakslinis bivdet lassečielggadeami.
Riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi joatká vel dán vahkus áššedovdigullamiid sámediggeláhkaevttohusas.
Ihttin maŋŋebárgga gullanláhkai leat earret eará Sámediggi, professor Veli-Pekka Lehtola ja eamiálbmotdiehtagiid doseanta Leena Hansen.
Váljagotti ságadoalli Heikki Vestman ii vel máhte dadjat, joatkašuvvetgo gullamat šat dan maŋŋá. Váljagotti ulbmilin lea gárvet smiehttamuša láhkaevttohusas vel dán giđa. Sámediggi lea oassálastán álgojagi rájes vuođđoláhkaváljagotti buot áššedovdigullamiidda.
Sámedikki sadjásaš ságadoalli Tuomas Aslak Juuso dadjá, ahte Sámediggi ii hálit vuos kommenteret ášši almmolaččat, go sii háliidit addit vuođđoláhkaváljagoddái bargoráfi.
Láhkaevttohusas leat dán rádjai cealkán ruhtaváljagoddi, eana- ja meahccedoallováljagoddi ja bargoeallin- ja dásseárvováljagoddi.
Maŋimuš cealkámuša attii ruhtaváljagoddi, mii giddii fuomášumi erenomážit sámediggelága ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuhtii.
Sámedikki sadjásaš ságadoalli Tuomas Aslak Juuso jáhkká, ahte ráđđehus ain ovddida sámediggeláhkaevttohusa, vaikko riikkabeivviid váljagottit leatge dahkan máŋggalágan fuomášumiid láhkaevttohusa sisdoalus.
Eana- ja meahccedoallováljagoddi lea maid dál addán cealkámušas sámediggeláhkaevttohusas vuođđoláhkaváljagoddái.
Váljagoddi deattuha cealkámušas, ahte ođđa sámediggelága ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta ii oaččo addit Sámediggái veto-rievtti ealáhusaid ovddidan- ja eanangeavahanáššiin. Cealkámuša mielde dan ferte čielggasmahttit, makkár fidnut ja doaimmat gullet ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuhtii.
Ruonáid ja gurutlihtu riikkabeaijoavkkut guđđe cealkámušas oktasaš sierraoaivila. Sii deattuhit, ahte evttohuvvon ráđđádallan- ja ovttasdoaibmangeatnegasvuođas ii leat sáhka veto-rievttis, eaige dakkára leat oba evttohange.
Riikkabeivviid bargo- ja dásseárvováljagoddi lea ožžon gárvvisin cealkkamušas sámediggeláhkaevttohusas.
Váljagotti cealkámuša mielde jienastuslogu ođđasit čohkkemis leat ovttaveardásašvuođa dáfus ruossalasvuođat, jus olggobeallái guđđojuvvojit olbmot, geat dálá dilis gullet jienastuslohkui.
Cealkámuššii gullet maid guokte sierra oaivila, main nubbi lea guovddášbellodaga riikkabeaijoavkkus ja nubbi ruonáid ja gurutlihttu joavkkuid oktasaš.
Loga áššis lasi dás.
Vuođđoláhkaváljagoddi lea joatkán gullamiid sámediggeláhkaevttohusa birra. Dán vahkus vuođđoláhkaválljagoddi lea gullan ovddasteddjiid earrát eará Sámedikkis, Suoma Sámi Guovddášsearvvis, Suoma Sámi Nuorain, Sámiráđis ja sámeguovllu gielddain.
Vuođđoláhkaváljagoddi lea ožžon maid girjjálaš cealkámušaid ovdamearkka dihte SámiSoster searvvis ja Olmmošvuoigatvuođaguovddážis.
Vuođđoláhkaváljagotti ságadoalli Heikki Vestman dajai árat, ahte sin ulbmilin lea giđđabaji áigge válmmaštallat smiehttamuša sámediggeláhkaevttohusas. Almmolaš gullamiid vuođđoláhkaváljagoddi ii šat lágit. Maiddái ruhtadoallováljagoddi gieđahallá sámediggeláhkaevttohusa.
Vuođđoláhkaváljagoddi joatká sámediggeláhkaevttohusa gieđahallama boahtte vahku maŋŋebárgga 4. guovvamánu. Dalle váljagoddi gullá professoriid. Almmolaš gullamiid vuođđoláhkaváljagoddi ii šat lágit.
Vuođđoláhkaváljagotti ságadoalli Heikki Vestman ii máhte vel sihkkarit dadjat, ahte goas váljagoddi oažžu smiehttamuša gárvvisin sámediggeláhka evttohusa oasil.
– Ulbmilin lea, ahte sii besset giđđabaji áigge válmmaštallat smiehttamuša. Ášši ovdáneapmi lea gitta váljagottis ja das man viidát dat háliida vel gullat oassebeliid. Vuođđoláhkaváljagottis lea dán giđa hui stuorra bargonoađđi, go dat ferte gieđahallat máŋggaid láhkafitnuid, muitala Heikki Vestman.
Vuođđoláhkaváljagoddi ságadoalli Heikki Vestman jáhkká, ahte váljagoddi geargá sámediggeláhkaevttohusa gieđahallamiin boahttevaš giđđabaji áigge.
Vuođđoláhkaváljagoddi lágidii sámediggelágas vuosttaš almmolaš gullama golggotmánus, muhto gullamiin fertejit dál doallat guhkkit bottu, go stáhta bušeahttalágat barggahit váljagotti hui olu ovdal juovllaid, muitala Vestman.
Čuovvovaš gullan sámediggelágas lea plána mielde easka guovvamánu álggus ja dalle váljagoddi gullá vuođđoláhkačehpiid.
Sámedikki ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi lea behtton, go gullamat ádjánit. Näkkäläjärvi sávvá, ahte boahtte giđđabajis láhkafitnu ovdána njuovžilit ja ahte ođđa sámediggeláhka boađášii fápmui.
Vuođđoláhkaváljagoddi joatkká gullamiid sámediggelága oasil easka boahtte jagi álggus. Dasa lassin váljagoddi bivdá lassičilgehusaid láhkaevttohusas sihke riekteministeriijas ja Sámedikkis.
Váljagoddi mearridii ievttá čoahkkimisttis bovdet gullamiidda vel Suoma Sámi Nuoraid -searvvi, Suoma Sámiid guovddášsearvvi, Aanaar Sämmiliih- searvvi, Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys- searvvi, Ooutâst rs., Meahciráđđehusa, Lappi lihttu ja vel buot sámeguovllu gielddaid.
Lassin váljagoddi bovde gullanláhkai professor Janne Salminen.
Árat dán jagi váljagoddi lea mearridan bovdet gullamii professor Mikael Hidén, professor Martti Häkkänen, professor Olli Mäenpää, professor Tuomas Ojanen, professor Martin Scheinin, professor Kaarlo Tuori ja professor Veli-Pekka Viljanen. Dasa lassin váljagoddi gullá maid dutki Juha Joona ja sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ságadoalli Hannele Pokka.
Vuođđoláhkaváljagoddi bivdá professoriin árvalusa das, ahte man olu friijavuohta vuođđoláhkaváljagottis lea smiehttámušváljagoddin. Váljagoddi čujuha dasa, ahte Sámedikki čielga eanetlohku lea láhkaevttohusa duohken ja maiddái riikkaidgaskasaš olmmošriekteorgánat leat addán Supmii iežas mearrádusaid áššis.
Vuođđoláhkaváljagoddi mearrdii addit buot eará áššedovdiide, mat ledje jagis 2022 gullamiin láhkeevttohusa olis, vejolašvuođa beaividit cálkámušaidis čálálaččat. Dasa lassin váljagoddi mearridii gártet vel vejolašvuođa gullat muhtin eamiálbmotrivttiid áššedovdiid olgoriikkain.
Vuođđoláhkaváljagoddi lágidii almmolaš gullama golggtmánu 17. beaivve.
Vuođđoláhkaváljagotti mielde sámediggelága gieđahallamis ii leat oktage oassebealli vel guđđojuvvon gullamiid olggobeallái dán muttus.
Váljagoddi ságastalai otne bearjadaga ášši joatkkagieđahallamis. Vuođđoláhkaváljagoddi mearrida boahtte vahkkus das, ahte makkár áššedovdiid dat vel vejolaččat bovde gullanláhkai.
Vuođđoláhkaváljagoddi mearridii juo mannan guovvamánu čoahkkimisttis, ahte geaid dat bovde mielde gullamii, mii lágiduvvui golggotmánu 17. beaivve. Seamma čoahkkimis váljagoddi maid árvalii, ahte dat mearrida maŋŋel das, ahte mat eará oassebealit bovdejuvvojit vel gullamii.
Suoma Sámi guovddášsearvvi mielde oktage dan lahttoservviin ii lean bovdejuvvon gullanláhkai vuođđoláhkaváljagoddái sámediggeláhkaevttohusas.
Doppe goit oainnuideaset besse ovdanbuktit searvvit, mat vuostálastet láhkaevttohusa.
Váljagoddi leai bivdán gullamii ovddasteaddjiid Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö -searvvis, Anarâšah-searvvis, Inarinmaan lapinkyläyhdistys -searvvis ja Vuovde-, guolásteaddji- ja duottarsámit -searvvis.
Daid lassin ledje bovden áššedovdiid ja ovddasteaddjiid vuoigatvuođaministeriijas, Sámedikkis ja Nuortalaččaid siidačoahkkimis.
Guovddášsearvi maid láitá dan, go searvvit leat loktejuvvon sámiid almmolaš ásahusaid Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima báldii cealkit sámediggeláhkaevttohusas.
Suoma sámiid guovddášsearvvi ságadoalli Aslak Holmberg imaštallá, go gullamiin eanetlohkun ledje lága vuostálastit.
– Min mielas gal lea duođai ártet oaidnit, ahte illá ledje min iežamet sámesearvvit, muhto dalle ledje aistton dakkár searvvit, mat barget sámiid vuostá, máŋga bovdejuvvon. Ledje juobe eanetlogus, hui imáš lahkonanvuohki vuođđoláhkaváljagottis, oaivvilda Holmberg.
Suoma sámi guovddášsearvi ii loga dohkkehit dán meannudeame, muhto dainna baicce lea ulbmilin jaskkodahtit sámeservoša jiena. Seammás dat maid gáibida dán láhkaproseassa doallama áššálaš dásis.
Suoma sámiid guovddášsearvi lea Suoma sámeservviid alimus oktasašbargoorgána, ja dat lea Suoma áidna miellahttosearvi Sámiráđis.