Sámebálgosiid badjeolbmot eai leat beare mielas dasa, ahte boazodoalli oaččošii badjel 1 000 euro sáhku ovtta bohccos, jus ii čuovo bálgosa njuovvanplána. Dákkár evttohus lea beakkehan boazodoallolága ođasmahttima válmmaštalli bargojoavkkus dán čavčča.
Sáhku ulbmilin livčče baldit boazodoalliid čuovvut geahpedanplána. Sáhku sturrodat lea evttohuvvon njiŋŋálas bohcco johtolatvahátárvvu mielde, mii beaiváduvvo jahkásaččat.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahan ođasmahttinfidnu bargojoavkku lahttu, Sámedikki vuosttas várreságadoalli Leo Aikio oaivvilda, ahte sáhkku lea áibbas menddo stuoris.
– Dieđusge das livččii fápmu, muhto lea dat allat ja masa dat dasto loahpaid loahpas geavahuvvo, smiehtada Aikio.
Gálddoaivvi bálgosa badjeolmmoš ja Sámedikki lahttu Asko Länsman čohkká ođasmahttinfidnu bargojoavkkus várreláhttun. Son lea ovttaoaivilis Aikioin sáhku sturrodagas.
– Eat mii dan gal dohkket, dat lea áibba menddo stuoris. Iihan dan sáhte masage veardiditge, ahte nie stuorra mávssu leat diesa bidjan, dadjá Länsman.
Sámediggi ja sámebálgosat áigot linjet oktasaš oaivila
Länsman oaivvilda, ahte ovddasvástádus njuovvangáibádusaid čuovvumis gahččá dálá dilis dávjá boazoisida ja stivrra hárduid ala. Dán oasil son háliidivččii rievdadit lága nu, ahte ovddasvástádus lea ovttaskas boazodoallis.
– Gal dáppe Ohcejoga bálgosiin leamašan vehá váttisvuohtan dat, ahte buohkat eai ollašuhte dan njuovvangáibádusa. De juoga nu láhkai fertešii álkidit dan boazoisida ja stivrra barggu, dadjá Länsman.
Molssaeaktun sáhkkomáksui sáhtášii leat bajiduvvon boazovearru, smiehtada Länsman. Son oaivvilda, ahte sii fertejit goit ovttas sámebálgosiiguin ja Sámedikkiin linjet vel iežaset oaivilis.
– Mun in jáhke, ahte diekkár máksu boahtá. Vaikko diet leamašan háleštuvvon, de mun in sáhte jáhkkit, ahte diekkár máksu sáhtášii boahtit, dadjá Länsman
Boazoisit sávašii eanet ságastallama áššis
Bálgosiid ovttastusa mielde dálá dilis boazodoalloguovllus leat golbma bálgosa, main lea beare alla boazolohku. Dát bálgosat lea Báišduottar, Giehtaruohtas ja Muoná.
Muttošjávrre bálggus Anáris gal ii giksašuva beare alla boazologuin. Dán jagi bálgosis ii leat dárbu geahpedit, dasgo sis leamašan nu máŋggat heajos jagit. Ovddit jagiin sii leat šaddan juobe oastit bohccuid lasi eará bálgosiin. Dán jagi bálggus lea goit mearridan, ahte bohccuid ii oaččo oastit.
Boazoisit Osmo Seurujärvi sihkastivččii árvalusa sáhkus oalát eret.
– Áinnas goit galggašii háleštit ášši birra badjeolbmuiguin, ahte eai fal dat moadde boazoisida evttot juoidá. Dát lea goittotge nu stuorra ášši, eathan mii leat beassan hállat dán ášši birra maidege, dadjá Seurujärvi.
Jus fas sáhkku boađášiige láhkii, de Seurujärvi mielas daid ii galggašii goit álgit bearrat dakkaviđe.
– Jus vaikko viđa jahkái ii leat nagodan čuovvut njuovvanplána, de dalle fertešii smiehttat maid nu. Ja leathan boazodoallolágas maid vejolašvuođat, go daid fal geavaha. Ii dárbbaš maidege sáhkuid gal hutkat, dadjá Osmo Seurujärvi.
Nuorra boazodoalli mielas evttohus ii leat govttolaš
Gálddoaivve bálgosa nuorra badjeolmmoš Toni Salminen oaivvilda, ahte evttohus badjel 1 000 euro sáhkkomávssus ovtta bohcco nammii ii leat govttolaš. Jus vaikko goavvejahki deaivida ja bohccot jámadit ja seamma áigge bálgosis lea garra njuovvanplána, de dat sáhttá šaddat máŋgasiidda divrrasin.
– Dasto gal lea heajos dilli, ahte gárttat máksit máŋga duhát euro daid sáhkuid ja galggašit geahpedit bohccuid. Muhto jus don it geahpet dieid bohccuid, de ii leat ruhta máksit daid mávssuid, smiehtada Salminen.
Bálgosat mearridit njuovvanplánas álot jahkásaččat. Salminen deattuha, ahte Gálddoaivvis sii gal váldet vuhtii, ahte jus leamašan garra dálvi dahje giđđa.
– Dathan gal váldojuvvo vuhtii, ahte boahtte čavčča eai leat vuordimis nu olu čearpmahat go vaikko ovdal, dadjá Salminen.
Ođasmahttinevttohus riikabeivviide boahtte jagi
Suoma dála boazodoalloláhka lea jagis 1990 ja dat lea boarásmuvvan. Ministeriija ásahan bargojoavkkus leat guorahallan earret eará boazologu geahpedeami ja dan gohcima guoskevaš paragráfaid. Nubbi stuorát ášši lágaođasmahttimis lea guohtoneatnamiid divššu ja ávkkástallama plánen.
Leo Aikio muitala, ahte álgoálggus go bálgosat evttohedje vejolaš ráŋggáštusaid, de sáhkan lei bajidit oaivemávssuid guovtti- dahje golmmageardásažžan. Oaivemáksu lea ruhtasupmi man boazodoallit mákset bálgosii juohke lohkobohcco ovddas.
Oaivemáksoruđaiguin bálggus dábálaččat máksá njuovvan- ja šibitdoavttirgoluid dahje eará goluid. Mávssu sturrodaga bálgosat mearridit ieža jahkásaččat ja dat sáhttá molsašuddat birrasiid logi euros máŋggalogi euroi.
Álgojurdda badjel 1 000 euro sáhkus lea boahtán máttabálgosis, Palojärvi boazoisidis Tapio Vuollos. Son buvttii evttohusas ovdan bargojoavkku čoahkkimis čakčamánus, go lei bovdejuvvon čoahkkimii áššedovdin.
Leo Aikio goit deattuha, ahte makkárge konkrehta evttohusat eai leat vel lága oasil dahkkon iige mihkkege leat válmmaš.
– In leat iešge vel ovdanbuktán earágo dan, ahte ovddasvástádus ferte leat boazoeaiggádis. Ja mo dasa beassat, de das ferte ráđđádallat ja smiehttat lasi, dadjá Leo Aikio.
Lága ođasmahttinevttohus manná riikkabeivviide boahtte jagi. Dan ovdal evttohus goit manná vuos cealkinláhkái. Ulbmilin lea ahte ođasmahtton láhka boađášii fápmui 2026 jagi álggus.
Divvojuvvon 22.11.2024 diibmu 13.15: Dárkkálmuhtton dieđuin, ahte ovddit jagiin Muttošjávrri bálgosa boazodoallit leat šaddan oastit bohccuid lasi eará bálgosiin. Dán jagi bálggus lea goit mearridan, ahte bohccuid ii oaččo oastit eará bálgosiin.