Suoma ođđa biebmoávžžuhusaid leat almmustahttán, muhto bohcco- ja ealggabiergguid geavaheapmái das eai leat rávvagat.
Čielga ávžžuhus lea, ahte šattuid galggalii borrat eanet, juobe 500–800 grámma beaivvis. Nu gohčoduvvon rukses bierggu ii oaččošii šat borrat go eanemustá 350 grámma vahkus. Okta sáltemárffi šiiva beaivvis lea jo liigi.
Bohcco- ja ealggabierggut leat gal rukses bierggu kategoriijas, muhto ávžžuhus lea dahkkon dušše gusa, spiinni ja sávzza biergguide.
Bohccobierggu galggalii dutkat eanet vai dat váldojuvvošii rávvagiin vuhtii, oaivvilda Helssega universitehta biebmodiehtaga professor Maijaliisa Erkkola. Son lea maiddái ođđa biepmoávžžuhusaid dahkan joavkku ságadoalli.
– Dađi bahábut mis ii leat doarvái dutkančájeheapmi fuođđoelliid dahje bohccobierggu oasil.
Diehtu váilu das, ahte mii lea ovdamearkan bohccobierggu dearvvašvuođaváikkuhus, jus bierggu borra olu. Danin fuođđoelliid ja bohcco bierggu eai leat váldán mielde dán ávžžuhussii.
Govttolašvuođa ferte muitit maiddái bohcco- ja ealggabierggu boradettiin
Suopmelaččat borret menddo olu garrabuoiddi, muitala Erkkola. Bierggu garra buoidi ii daga dearvvasvuhtii buori muhto bohccobierggus lea unnán buoidi.
– Jus bohcco dahje ealgga háliida borrat de ain sáhttá jurddašit, ahte dat mearri lea govttolaš, muhto dearvvaslašvuođas in sáhte lohkat maidege, joatká Erkkola.
Dan lassin ahte bohccobierggus lea unnán buoidi, leat das vitamiinnat ja eará dearvvašlaš ávdnasat eanet go ovdamearkka dihte gusa dahje spiinni bierggus.
Biergguid sáhttá veardádallat tabeallas, mii vuođđuduvvá Fuođđo- ja guolledoalu dutkanguovddáža dutki Mauri Nieminen dutkamušaide. Dan lassin Helssega universitehta lea čohkken detáljadieđuid bohccobierggus ja -mielkkis.
Maiddái bierggu birasváikkuhusain dárbbašuvvo eanet diehtu
Ávžžuhusas leat váldán vuhtii maid birasváikkuhusaid. Bargojoavkkus leat vihkkehallan, leago bohccos ja fuođđoelliin erohus, go boazu lea muhtin guovlluin gárddiin ja šaddetgo das birasváikkuhusat.
– Dasge mii eat gávdnan doarvái dieđu ja dat lea suddu. Mii bargat ávžžuhusaid álot diehtaga vuođul ja danin dat leat vel rabas gažaldat, lohká Erkkola.
Erkkola sávvá, ahte daid áššiid dutkamii livččii ruhta, vai basttále dieđalaš duođaštusaid vuođul dahkat ávžžuhusaid.