Anárlaččain lei duorastaga juo nuppes vejolašvuohta gullat hollándalaš astronávta André Kuipers logaldallama gomuvuođas ja astronávttaid barggus. Kuipers lea oahpes olmmoš anárlaččaide. Son doalai seammasullasaš logaldallama maid jagis 2022.
Anárašgiela searvi bovdii Kuipers galledit Anára, ja dat lei astronávttii maid stuorra gudni. Son hálida muitalit iežas barggus juohke sajis, maiddái davvin.
– Lea dehálaš, ahte astronávttat muitalit barggusteaset, maid sii barget eurohpalaččaid vearroruđaiguin. Dat gullá min bargui ja mun liikon dasa. Ovdalgo mus bođii astronávta, dollen logaldallamiid gomuvuođagirdiimiin. Dat leage mu mielamiel bargu, dadjá Kuipers.
Kuipers bargá Eurohpá astronávtaguovddážis (ESA). Iežas logaldallamis son muitalii earret eará girdimis gomuvuhtii, das maid sii barget gomuvuođas sihke gomuvuođa historjjás ja boahttevuođas.
Anárlaš Ruut Tervaniemi livččii sáhttán guldalit astronávtta muitalusaid vaikko man guhkká. Ovdal logaldallama Tervaniemi beasai maid jearahallat iežas ovdagova.
– Dáthan lea hui miellegiddevaš. In dieđe duosttašingo mun goassige mannat gomuvuhtii dahje beasašingoson mun, muhto gal sáhtášin guldalit dan birra vaikko man olu, rábmo Tervaniemi.
Eananspáppa rášes dilli vuhtto gomuvuođas
Guovssahasat leat buorre muittuhus das, ahte mii duođaid leat oassi gomuvuođas, dadjá André Kuipers.
Guovssahasaid oaidnin addá su sániiguin ”kosmalaš dovddu”. Son lea ieš oaidnán guovssahasaid sihke eatnamis ja maiddái gomuvuođas.
Kuipers lea astronávtan beassan girdit gomuvuhtii maŋimuš 2011. Dat lea addán sutnje ođđa geahččanguovllu eallimii eanaspáppas.
– Gomuvuođas ádde, man uhcci eanaspábba duođaid lea. Leaktu lea 28 000 kilomehtera diimmus ja dainna lea 90 minuhtas girdán eanaspáppa birra. Áibmogeardi lea hui asehis ja buot eallin lea dan siste. Das lea 10 kilomehter áibmu ja 10 kilomehter čáhci.
Son lea smiehtadan maiddái eanaspáppa rašes dili.
– Šattolaš eana lea nohkavaš resursa. Olbmot šaddet 200 000 juohke beaivve. Olles gávpoga veardde. Dat lea stuorra noađđi lundui.
Gii beare sáhttá beassat astronávtan
Anárlaš Skyttä-Qvick bearaš lei čuovvumin gomuvuođalogaldallama, mii dulkojuvvui maiddái suoma- ja anárašgillii. Sin mielas astronávtta ságaid lei somá guldalit.
– Dat mo gomuvuođas beassá johtit nu fártta lei erenomáš, lohká bearraša gánddaš Eino Skyttä.
Oskari Skyttä muitala, ahte sii ledje ovdditge háve čuovvumin dilálašvuođa.
– Leimmet moadde jagi dassái go son lei ovddit háve dáppe. Dan dihte bođiimet ođđasit go lei nu máilmmiluohká loaiddasteaddji.
Jemina Qvick beroštuvai das, man ollu áššit laktásit gomuvuhtii mátkkošteapmái.
– Hui miellagiddevaš sihke rávesolbmuide ja mánáide dákkár ovdanbuktin.
Logaldallamistis Kuipers maid čilgii, ahte astronávttain leat iešguđetlágan duogážat. Sii sáhttet leat vaikkoba inšenevrrat dahje fysihkkárat. Kuipers ieš lea doavttir.
Son movttiidahtii mánáid ja nuoraid go logai, ahte gii beare sáhtášii leat astronávta, jos beare bargá olu dán ovdii.
– Jus don válljejuvvot astronávtan, beasat ráhkkanišgoahtit girdit gomuvuhtii. Muhto dan maŋŋá barggat eará bargguid, maid vuođđun sáhttá leat du ovddit skuvlejupmi ja bargoduogáš.
Eino Skyttä goit eahpida, livččiigo aiddo astronávtta bargu su várás.
– Mun lean gal áŋgir, muhto in gal dieđe. Dat astronávttaid testenbarggut ledje vehá apmasat, smiehtada Skyttä.
Gomuvuođamáidnasat maid anárašgillii
André Kuipers lea čállán mánáidgirjjiid gomuvuođafearániid birra. Girjjit leat jorgaluvvon anárašgillii ja dain ođđasamos Missio máhđuttem almmustuvai juovlamánus. Girjji lea jorgalan anárašgillii Sofia Olthuis.
Ođđa girji lea joatkka girjjiide 3, 2, 1, GO! ja Koodi ruopsâd!, mat almmustuvve jagiid 2022–2023. Daid jorgalii anárašgillii Marja-Liisa Olthuis.
Kuipersii lea leamášan stuorra gudni, ahte su girjjit šaddet maid unnitlogugillii.
– Jus dat veahkeha olbmuid lohkat eanet iežaset gillii, dat lea dušše fiinna ášši. Dat lea issoras gudni, vaikko in sáhte lohkat dan ieš, dadjá Kuipers.