Árktalaš guovlu lea ožžon ollu fuomášumi máilmmis dan maŋŋá go USA boahttevaš presideanta Donald Trump hállagođii Kalaallit Nunaat fátmmasteamis.
Kalaallit Nunaat lea máilmmi stuorámus suolu, ja doppe ásset váile 60 000 olbmo. Eanaš oassi sis gullá eamiálbmogii. Kalaallit Nunaat gullá formálalaččat Danmárkku gonagasgoddái, muhto das lea viiddis autonomiija ja iešstivrejupmi.
Máilmmiviidosaš ságastallan álggii das, go Trump logai almmolaččat ovdalaš juovllaid, ahte áiggošii oastit Kalaallit Nunaat sullo. Trump loktii maŋŋelabbos maiddái soahtefámuid geavaheami su plánaid ollašuhttimii.
Ságastallan geavvagođii stuorra mediafuomášumi guovddážis maiddái dan birra, ahte Kalaallit Nunaat sáhtášii šaddat iehčanassan Danmárkkus.
Kalaallit Nunaat parlameantta ovdaolmmoš Mimi Karlsen lohká NRK Sápmái, ahte boahtteáiggis sis lea áigumuš jienastit Danmárkkus earráneamis.
– Proseassa lea jođus, muhto beaivemearri ii leat mearriduvvon.
Kalaallit Nunaat stáhtaministtar Múte Egede lea maid dadjan, ahte áinnas ásahivččii ovttasbarggu USA:in ruvke- ja suodjalusdoaimmain. Seammás son goittotge deattuha, ahte Kalaallit Nunaat gullá sullo álbmogii.
Karlsen galledii dán vahkus Norgga Sámedikki čoahkkimis, mii lei plánejuvvon jo ovdal Trump ságaid sullo oastimis. Čoahkkimis lei sáhka das, mo eamiálbmotparlameanttat sáhtášedje lasihit ovttasbarggu.
Mediafuomášumis leat máŋga beali
Máilmmi mediat girddihedje Kalaallit Nunaatii jođánit Trump ságaid maŋŋá. Yle reivelonohalli Jenny Matikainen lea háleštan báikkálaččaiguin sullo mediafuomášumis.
– Eatnašat leat bárddašan oaivviset ja atnet Trump ságaid olmmošmeahttumin.
Matikainen muitala, ahte báikkálaččaid mielas sii gal sáhtášedje vihkkedallat ovttasbarggu USA:in dárbbu mielde.
– Oasi mielas máilmmiviidosaš mediafuomášupmi lea buorre ášši. Oassi fas ii rábmo vuogi, mo ášši beasai almmolašvuhtii, namalassii Trump ságaid bokte.
Maiddái Danmárkku ja Kalaallit Nunaat oktavuohta lea badjánan ságastallamii.
– Muhtimat lohket, ahte juo guhkit áigge Danmárkku doaimmat eamiálbmoga vuostá, dego bággejuvvon prevenšuvdna, lea bohciidahttán ságastallama sullo boahttevuođa ektui.
Iehčanasvuhtii lea čadnon maiddái dárbu ekonomalaš iehčanasvuhtii
Árktalaš eamiálbmotpolitihka dutkanprofessor Rauna Kuokkanen Lappi universitehtas fuomášuhttá, ahte Kalaallit Nunaatas leat háleštan iehčanasvuođas juo 1970-vuođđalogu rájes.
– Dat lea leamaš sin diđolaš politihkalaš figgamuš dan rájes. Dál olbmot soitet jurddašit, ahte dasa lea dál stuorát dárbu go goassige ovdal.
Kuokkasa mielde dat leamašan fáddá, man muhtin politihkkárat leat hálidan ovddidit, muhto dasa ii leamašan stuorra guottihus álbmoga gaskkas.
– Iehčanasvuhtii lea čadnon maiddái dárbu ekonomalaš iehčanasvuhtii, Kuokkanen lohká.
Son čilge, ahte nu guhkká go Kalaallit Nunaat lea Danmárkku vuollásaš, Danmárku gokčá eanaš oasi Kalaallit Nunaata jahkásaš bušeahtas. Politihkalaš iehčanasvuođa haddin sáhttá leat dat, ahte riika šattašiige ekonomalaččat sorjavažžan riikkaidgaskasaš stuorra oljo-, minerála-, kássa- ja ruvkefitnodagain.
– Dat lea dasto politihkalaš sorjavašvuođas iehčanasvuođa bokte sirdásit ekonomalaš sorjavašvuhtii fitnodagain. Dát lea caggan jurdaga dán rádjai.
Áššedovdi mielde media beroštupmi lasiha maiddái dieđu
Kuokkanen buktá ovdan stuorra gažaldagaid riikka iehčanasvuođas.
– Kalaallit Nunaatas ii leat iežas militeara, vaikko das lea 2009 rájes leamaš hui viiddis iešmearrideapmi. Finánsa, olgoriikkapolitihkka ja suodjalus leat leamaš Danmárkku hálddus.
Su mielas lea goittotge ávkkálaš, go media ja olbmot beroštuvvet eamiálbmotguovlluin. Vaikko Kalaallit Nunaat lea geopolitihkalaččat hui strategalaš árktalaš guovlu, de olbmot eai dieđe ollu dan birra.
– Stuorát beroštupmi lasiha dieđu ja áddejumi maiddái hástalusain. Olbmot besset diehtit makkár dilit ja hástalusat doppe leat ja mii lea dálá politihkalaš dilli.