Gávccát luohkálaš Elle-Matilda Näkkäläjärvi ja Maia Kukkonen vázziba vuođđoskuvlla sámegillii, dego badjelaš 60 proseantta Anára skuvlla oahppiin.
Muđui sámegielat oahpahus leamašan čielga ášši sudnuide, muhto muhtin oahppoávdnasiidda eai gávdno velge sámegielat girjjit.
Bearjadaga iđitbeaivve soai leaba kemiija diimmus. Olles joavku stáve vuos suomagielat girjji ja de diimmus sii ságastallet sámegillii seamma áššiin.
– Go girji lea suomagillii nu vehá váttis oahpahallat visot sámegillii, dadjá Näkkäläjärvi.
Dilli jorggihii njeallje jagi dassái
Sámegielat oahpahus lea gulul lassánan Anára girkosiidda skuvllas, ja sámegielat oahpahusas leat dál eanet oahppit go suomagielat oahpahusas.
– Lean bargan jagi 2018 rájes ja sullii bealli leamašan suomagielat ja bealli sámegielat oahpahusas. Njeallje jagi dassái jorggihii nu ahte dál leat eambo mánát sámegielat oahpahusas, muitala skuvlla rektor Marja Seilonen.
Gieldda čuvgehusdoaimma dálá dieđuid mielde boahtte čavčča Anára skuvllas leat 130 oahppi. Sámegielat oahpahusas leat 74 oahppi ja suomagielat oahpahusas fas 56.
Sámegielat oahpahusas stuorámus oassi mánáin oažžu oahpahusa sámegillii iešguđet ávdnasiin, dego matematihkas ja birasdieđus. Muhtin eará diimmut sáhttet leat ovttas suomagielat luohkáid oahppiiguin dego ovdamearkan lihkadeapmi.
Sámegielat girjjit váilot ain
Hástalussan sámegielat oahpahusas lea ainge oahppomateriálaid vátnivuohta. Muhto oahpaheaddji Seitamaija Keskitalo ii liikká leat vuollánan, vaikko gártáge ieš bargat sámegielat materiála.
– Mun liikon dieđusge oahpahit daid mu ávdnasiid ja mus ii leat mihkkige heđiid dáppe. Oahppit leat nu somát ja vaikko orrot váttes ávdnasat, de goittotge lea somá oahpahit, dadjá Keskitalo.
Son muitala, ahte sii leat oahppiiguin soahpan, ahte iskosiin sáhttá geavahit maid suomagiela, go girjige lea suomagillii.
Ohcejogas sámegiela oahpahus lea geahppánan maŋimuš jagiid
Ohcejoga gielddasge badjelaš 60 proseantta oahppiin leat sámegielat oahpahusas, vaikko maŋimuš viđa jagi áigge sámeoahppiid mearri lea geahppánan eandalit Ohcejotnjálmmi skuvllas.
– Ohcejoga vuođđooahpahusas oahppiid mearri lea geahppánan 2020-logus sullii 20 proseantta. Sámegielat oahpahusa oahppiidmearri unnu vel eambo boahttevuođas Ohcejotnjálmmi skuvllas, muitala gieldda buresveadjinhoavda Pirjo Seurujärvi.
Ohcejotnjálmmi skuvllas leat dál oktiibuot 50 oahppi, main 23 leat suomagielat oahpahusas ja 17 sámegielat oahpahusas. Gáregasnjárggas fas 32 oahppis 24 leat sámegielat oahpahusas. Njuorggáma 15 oahppis 12 leat sámegielat oahpahusas.
Eanodagas ja Soađegilis unnán oahppit sámegielat oahpahusas
Eanodagas ja Soađegilis leat unnán oahppit sámegielat oahpahusas. Eanodagas dušše sullii 20 proseantta leat sámegielat oahpahusas ja Soađegilis fas sullii dušše okta proseanta.
Eanodagas Heahtá skuvllas leat 120 oahppi, main dušše 19 leat sámegielat oahpahusas. Gárasavvonis fas 17 oahpis čiežas leat sámegielat oahpahusas. Gilbbesjávrris leat 16 oahppi, muhto oktage sis ii leat sámegielat oahpahusas.
Soađegilis dušše Vuohču skuvllas leat oahppit sámegielat oahpahusas. Skuvllas leat oktiibuot 35 oahppi, main gávccis gazzet oahpu sámegielat luohkás. Olles gielddas leat sullii 800 máná vuođđooahpahusas.
Soađegili girkosiidda skuvllas leamaš sámegielat giellalávgunluohkká, muhto dat ii leat joatkašuvvan, go eai leat ožžon ođđa oahpaheaddji dasa.
– Ovddit oahpaheaddji bázii eret iige leat gávdnon sadjái dakkár, gii deavdá gelbbolašvuođagáibádusaid, muitala buresveadjin- ja čuvgehushoavda Antti Palomaa.