Veera Kivirinta kertoo, miten hänen uraansa on väheksytty – yksi päätös muutti kaiken

Veera Kivirinta olisi nyt kukaties lopettamassa uraansa, jos 50 metrin rintauinti ei olisi päässyt olympiaohjelmaan. Kolmivuorotyö ja huippu-urheilu on raaka yhdistelmä.

Uimari Veera Kivirinta laittaa uimalaseja silmilleen.
Veera Kivirinnan rintauintiura ei varmasti olisi jatkunut Los Angelesin olympiakisoihin eli vuoteen 2028 saakka, jos hänen päämatkansa 50 metriä ei olisi päässyt kisaohjelmaan. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
  • Pekka Holopainen

– Ai onko väheksytty? No todellakin on väheksytty. Olen kokenut väheksyntää koko aikuisurani ajan, puuskahti Veera Kivirinta, 30, Mäkelänrinteen uintikeskuksessa sunnuntaina iltapäivällä.

Helsingin poliisissa 3-vuorokenttätyötä tekevä uimari antoi Yle Urheilulle haastattelun poikkeuksellisesti jo ennen sunnuntain kilpailuaan, joka oli 100 metrin rintauinti. Tämä mitä perinteisin olympiamatka on Kivirinnan urheilijaprofiilissa niin sanottu kakkosmatka.

Maanantaina haastattelua ei olisi ennen kilpailua tippunut, sillä silloin Kivirinta hyppää altaaseen päämatkansa 50 metrin merkeissä.

Uimari Veera Kivirinta hyppää altaaseen.
Veera Kivirinta on 50 metrin rintauinnin EM-hopeamitalisti viime vuodelta. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Suomi arvostaa olympiastatusta

Ja tähän päämatkaan liittyvät myös Kivirinnan ylempänä mainitsemat väheksynnän kokemukset. Suomi on kovasti olympiastatusta urheilussa arvostava maa, ja uinnissa 50 metrin matkat ovat tähän saakka kuuluneet olympiaohjelmaan vain vapaauinnissa, 1988–2024.

Rinta-, selkä- ja perhosuinnissa pikapyrähdyksiä on monissa yhteyksissä pidetty hieman kakkoskategorian matkoina ei-olympiastatuksensa takia.

Sitten tuli 9. huhtikuuta. Kansainvälinen olympiakomitea ilmoitti, että Los Angelesissa 2028 jaetaan olympiamitalit myös 50 metrillä kaikissa uintimuodoissa.

– Eihän se millään lailla ollut nykyaikaa, että tällaiset erittäin suositut ja modernit matkat ovat puuttuneet kisaohjelmasta, varsinkin kun MM- ja EM-kisoissa ne ovat olleet ikuisuuden mukana, Kivirinta toteaa.

Uimari Veera Kivirinta uima-altaassa.
Veera Kivirinta on joutunut tasapainoilemaan uintiuransa, opiskeluidensa ja sitten poliisitöidensä kanssa. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Tilaston 35:nneksi nopein

Pitkän radan MM-ohjelmaan 50-metriset tulivat kaikkiin uintimuotoihin Fukuokassa 2001. Fukuokan MM-kisoista, vuodelta 2023, on myös Kivirinnnan ennätysaika 30,33. Kaikkien aikojen maailmantilastossa se on 35:s.

Maailmanennätys on liettualaisen 100 metrin olympiavoittajan Ruta Meilutyten 29,16.

Los Angelesin aikarajoja ei ole vielä julkaistu, mutta Kivirinta uskoo noin 30,60 sekunnin ajan tuovan kisapaikan.

– Taso tulee nyt tietysti nousemaan hyvinkin nopeasti.

Hän myöntää pohtineensa, tulivatko uudet matkat kisaohjelmaan siksi, että zimbabwelainen selkä- ja sekauinnin legenda Kirsty Coventry valittiin juuri ensimmäisenä naisena Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajaksi.

KOK.
50 metrin perhos-, selkä- ja rintauinnista tuli olympiamatkoja hyvin nopeasti sen jälkeen, kun uinnin olympiavoittajasta Kirsty Coventrysta tuli Thomas Bachiin seuraaja KOK:n puheenjohtajana. Kuva: EPA-EFE

– Toivon, että hänellä olisi ollut tässä näppinsä pelissä.

Uintiperheen sisältä KOK:n päätös sai myös kritiikkiä. Esimerkiksi kaikkien aikojen olympiauimari Michael Phelps ei olisi laskenut uusia pikamatkoja olympiaohjelmaan.

Ikähaitarista leveämpi

Sprinttimatkojen mukaantulon vaikutus on varmasti se, että huippu-urheilussa pysyy mukana entistä iäkkäämpiä urheilijoita, joilla riittää juuri 50-metrisillä vaadittavia fyysisiä ominaisuuksia.

– Omalta kohdaltani voin sanoa, että ilman tätä päätöstä oma urani ei varmasti olisi jatkunut vuoteen 2028. Nyt on mahdollista, että se jatkuu, mutta ei satavarmaa.

Matti Mattsson.
Tämän kauden MM-kisat väliin jättävä Matti Mattsson sai ainoana uimarina tuoreessa jaossa suurimman eli 20 000 euron apurahan opetusministeriöltä. Porilainen oli tulossa kilpailemaan Helsinki Swim Meetiin, mutta hän sairastui. Kuva: Nikola Krstic/Shutterstock/All Over Press

Kivirinnan kaltaisille yksilöurheilijoille opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät verottomat urheilija-apurahat ovat erittäin tärkeitä. Tuoreimmassa kesälajien jaossa apurahan sai yhdeksän uimaria.

Päämatkallaan viime vuonna EM-hopeaa saavuttanut, useasti EM-finaalissa uinut Kivirinta ei saanut lanttiakaan, koska näytöt olivat, siinä vaiheessa, peräisin ei-olympiamatkalta.

– Katson, että olisi ollut kohtuullista, jos statukseni muutos olisi huomioitu vaikka takautuvasti, apurahaansa ainakin seuraavaan kesälajihakuun saakka odottamaan joutuva urheilija sanoo.

Kun Kivirinnan olympiastatus muuttui, menossa oli vain talvilajien haku, johon kesälajeista ei pääse mukaan.

Poliisina työskentelevä kilpauimari Veera Kivirinta poseeraa poliisiauton edessä.
Veera Kivirinta tekee kenttätyötä Helsingin poliisissa. Kolmivuorityön yhdistäminen huippu-urheiluun on kovaa leikkiä. Kuva: Kimmo Hiltunen / Yle

Tällä kaudella Helsingissä Matti Mäen valmennuksessa treenaavan Kivirinnan päätavoite ovat pitkän radan MM-kisat Singaporessa heinä-elokuussa. Uhrausten alttarille Kivirinta laski äskettäin myös 30-vuotissynttäribileensä. Ne jäivät siis kokonaan pitämättä.

– Biletä nyt tässä, kun kisoja tulee koko ajan.

Toden totta: vuoden 2024 aikana eliittiuimarien kokoontumisajoja riitti: pitkän ja lyhyen radan MM-kisat, pitkän radan EM-kisat ja olympiakisat.

Lajin päättäjät eivät monien mielestä ole oikein sisäistäneet, että jossain vaiheessa urheilijoiden pitäisi paitsi levätä päästä kehittämään itseään myös harjoittelemalla ehjiä pitkiä jaksoja.