Alkuperäiskansaan kuuluvaksi tekeydytään niin Pohjoismaissa kuin Yhdysvalloissa ja Kanadassakin.
Norjalainen Terje Wikstrøm hakeutui vaaliluetteloon kuusi vuotta sitten, kun hänen kotiseudullaan alettiin vastustaa kaivoksia. Asiasta uutisoi NRK. Hän halusi päästä edistämään kaivostoimintaa alueella. Wikstrøm toimii Hammerfestin kunnanjohtajana.
– Olin kuin muutkin norjalaiset, enkä ollut aiemmin kiinnostunut saamelaispolitiikasta tai Saamelaiskäräjistä, hän kertoo NRK:lle.
Kyseessä ei ole yksittäistapaus. Norjan yleisradio NRK uutisoi joulukuussa, että Norjan Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon on päässyt henkilöitä, jotka eivät koe olevansa saamelaisia. NRK:n tietojen mukaan Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa on paljon pohjoisen alueen poliitikkoja. Norjan Saamelaiskäräjät aikoo tutkia ongelman laajuutta.
Norjassa vaaliluetteloon voivat hakeutua kaikki, jotka pitävät itseään saamelaisena. Toisena kriteerinä on, että yhden vanhemman, isovanhemman tai isoisovanhemman kotikielenä on ollut saame, tai että jompikumpi vanhemmista kuuluu jo vaaliluetteloon.
Finnmarkin läänin 352 paikallisesta poliitikosta 161 ovat vaaliluettelossa NRK:n selvityksen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että melkein puolet Finnmarkin kunnanvaltuuston jäsenistä saivat äänestää viiime saamelaiskäräjävaaleissa.
Samalla kuitenkin vain 18 prosenttia Finnmarkin läänin asukkaista kuuluu vaaliluetteloon.
– Tämä tarkoittaa sitä, että paikallispäättäjät ovat yliedustettuina vaaliluettelossa, sanoo Norjan arktisen yliopiston apulaisprofessori Jonas Stein NRK:lle.
Ilmiö ei ole uusi – ennen wannabe, nykyään raceshifter
Yhdysvalloissa ja Kanadassa alkuperäiskansaidentiteetin omaksuminen on tuttu ilmiö. Viime vuosina moni julkisuuden henkilö on valehdellut alkuperäiskansaidentiteetistään. Esimerkiksi Kanadassa tunnettu professori ja entinen tuomari Mary Ellen Turpel-Lafond sepitti kuuluvansa Cree-kansaan, uutisoi CBC. Hän myös kieltäytyi todistamasta alkuperäiskansaan kuulumistaan.
Albertan yliopistoprofessori Kim TallBear kertoo NRK:lle, että alkuperäiskansan jäseneksi tekeytyminen on ongelma Pohjois-Amerikassa.
– Ennen luulin sen olevan satunnaista, mutta nyt näen sen olevan hyvin tavallista. Pelkään, että nämä tekeytyvät henkilöt muodostavat enemmistön joillakin alueilla, hän sanoo.
TallBear kuuluu Sisseton Wahpeton Oyate -kansaan Etelä-Dakotassa. Varttuessaan 70-luvulla hän kuuli henkilöistä, jotka valehtelivat kuuluvansa alkuperäiskansaan.
– Silloin kutsuimme heitä nimellä wannabe. Nykyään käytämme eri termejä, kuten raceshifters ja pretendians, hän kertoo.
Monet instituutiot ja yliopistot haluavat valita virkoihin alkuperäiskansaan kuuluvia henkilöitä, ja sitä kautta oikaista menneisyyden vääryyksiä. Tämän takia erityisesti akateemisessa maailmassa tekeytyjät ovat suuri ongelma, TallBear huomauttaa.
– Silloin kuin alkuperäiskansastatus tuo edes jonkinlaista etua, niin enimmissä määrin väitetään kuuluvansa alkuperäiskansaan, TallBear sanoo.
Ruotsissa vaaliluetteloon ei ole mahdollista päästä valheellisin perustein
Ruotsissa asiat ovat toisin. Ruotsin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja Jennie Granberg vakuuttaa, että heillä äänestysluetteloon pääsevät vain saamelaiset.
Myös Ruotsissa vaalilautakunta tarkistaa kaikki uudet hakemukset vaaliluetteloon. Granbergin mukaan Ruotsissa ei ole mahdollista päästä luetteloon valheellisin perustein.
– Se ei ole mahdollista. Meillä on toimiva valvonta ja tarkistamme kaikki hakemukset tarkkaan. Tässä käytetään apuna julkisia arkistoja, kuten kansallisarkistoa, kirkonkirjoja ja sukukirjoja, Granberg kertoo.
Silti Ruotsissakin on käyty keskustelua äänestysluettelosta. Vuonna 2016 Saamelaisten kansallispuolue (ru. Samelandspartiet) teki valituksen koko vaaliluettelosta, sillä heidän mukaansa siellä oli muitakin kuin saamelaisia.
Puolue vaati, että kaikki vaaliluettelossa olevat todistavat uudelleen oikeutensa kuulua luetteloon. Läänihallitus ei kuitenkaan hyväksynyt vaatimusta, sillä vain yksityishenkilöt voivat tehdä valituksia vaaliluettelosta.
– Aina löytyy henkilöitä, jotka epäilevät vaaliluetteloa. Myös saamelaisten aviopuolisot ovat luettelossa, Granberg selittää.
Suomessa lakiuudistus käsittelyssä
Myös Suomessa on keskusteltu kauan siitä, kuka saa äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa.
– Olemme nähneet räikeitä esimerkkejä siitä, kun pohjoissuomalaiset haluavat äänestysluetteloon ajaakseen omaa etuaan Saamelaiskäräjillä, Petra Laiti sanoo NRK:lle.
Laiti on Suomen saamelaisnuoret yhdistyksen puheenjohtaja. Hänen mukaansa nykyinen laki antaa äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa sellaisille henkilöille, joilla ei ole minkäänlaista kuuluvutta saamelaiseen kulttuuriin tai kieleen.
Hän viittaa niin kutsuttuun lappalaispykälään. Suomen nykyinen saamelaiskäräjälaki antaa äänisoikeuden heidän jälkeläisille, jotka on vanhoissa asiakirjoissa merkitty ”lappalaiseksi”. Kyseisellä termillä on kuitenkin viitattu elinkeinon harjoittamiseen, ei etniseen taustaan.
Vuodesta 2011 korkein hallinto-oikeus on myöntänyt yli 160 henkilölle äänioikeuden Saamelaiskäräjävaaleissa, vaikka saamelaisyhteisö ei tunnista heitä saamelaisiksi.
Laitin sanoo sen olevan väärin, etteivät saamelaiset saa itse määritellä sitä, keitä kansaan kuuluu.
– Korkein hallinto-oikeus tulkitsee lain eri tavalla kuin saamelaiset, he päästävät suomalaisia äänestäjiä vaaliluetteloon.
YK on moittinut Suomea kyseisessä asiassa. Sekä YK:n ihmisoikeuskomitea että rotusyrjintäkomitea ovat lausuneet Suomen rikkovan saamelaisten ihmisoikeuksia.
Suomessa käsitellään parhaillaan saamelaiskäräjälakiuudistusta. Petra Laiti ei uskalla toivoa, että laki menee läpi eduskunnassa.
Sanna Marinin hallitus on jo kolmas hallitus, joka yrittää saada saamelaiskäräjälakiuudistusta eduskunnassa läpi. Lakiehdotus annettiin eduskuntaan marraskuussa.
– Edellisiin kertoihin verrattuna erona on se, että suomalaisetkin välittävät asiasta ja olemme saaneet paljon tukea. Siitä huolimatta olen epävarma lain toteutumisesta, Laiti myöntää.
Hän on seurannut keskustelua vaaliluetteloasiasta Norjassa.
– Olemme seuranneet tilannetta Suomessa niin pitkään, että meistä on tuntunut oudolta, että muualla ei esiinny vastaavanlaista ongelmaa. Meille on ollut päivänselvää, että äänestyluetteloa voidaan väärinkäyttää, hän kertoo.
Seuraavaksi saamelaiskäräjälaki etenee kuulemisiin kun perustuslakivaliokunta järjestää julkisen kuulemisen 25. tammikuuta eduskunnassa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkossa.