Suoma sámediggeválggaid evttohasain stuorámus oassi oaivvilda, ahte sámediggelága ferte ođasmahttit Suoma ráđđehusa evttohusa mielde. Dát boahtá ovdan Yle Sámi dahkan gažadeamis.
35 evttohasas válgagažaldagaide ja -čuoččuhusaide vástidedje 30 evttohasa. Mannan čavčča gažadeami ektui sámediggelága ođasmahttima goit vuostálastet dál eanet evttohasat.
Yle Sápmi jearai evttohasain, ahte galgágo sámediggelága ođasmahttit nu, ahte jienastanvuoigatvuođa ja válgagelbbolašvuođa giellakritera viiddiduvvo njealját bulvii, nu gohčoduvvon lappalašparagráfa sihkkojuvvo eret ja sámegielddaid áirasiid dihtoearri geahpeduvvo.
Sámediggelága ođasmahttima guottihit oktiibuot 18 evttohasa. Sii leat Maarit Kiprianoff, Armi Palonoja, Markku Porsanger, Karen-Anni Hetta, Anni Koivisto, Leena-Maaret Niittyvuopio-Jämsä, Ulla-Maarit Magga, Anu Avaskari, Pirita Näkkäläjärvi, Leo Aikio, Marko Katajamaa, Inka Musta, Tauno Ljetoff, Tuomas Aslak Juuso, Marko Tervaniemi, Mari Gauriloff, Janne Hirvasvuopio ja Anne Nuorgam.
Ráđđehusa evttohasas oidnet olu buori
Evttohas Maarit Kiprianoff lean dan oaivilis, ahte giellakritera viiddideapmi lea buorre ja dat doarju giela massán sápmelaččaid.
– Lappalaščuokkis ii livčče galgan álgoálggusge leat lágas, nu ahte lea riekta sihkkut dan. Gielddaid fástabáikkiid geahpedeapmi maid sáhttá leat buorre ášši. Sávvamis dat movttiidahttá sápmelaččaid jienastit iežaset gieldda evttohasaid, dadjá Kiprianoff.
Dálá áirras ja evttohas Janne Hirvasvuopio fas oaivvilda, ahte giellakritera viiddideapmi njealját bulvii lea kompromissa, man leamašan váttis dohkkehit.
– Das fuolakeahttá oainnán, ahte lappalaškritera sihkkun lea dál deháleamos ášši, vai mii bastit vuodjut albma váttisvuođaide, maid sápmelaččat vásihit, dadjá Hirvasvuopio.
Dálá Sámedikki stivrralahtu Inka Musta gal maid doarju sámediggelága ođasmahttima ráđđehusa evttohusa mielde. Musta mielas dál livččii buorre liiba lasihit láhkii sierra fástabáikkiid maid sámeguovllu olggobeallái.
– Dál lea áigi viimmat loahpahit dán proseassa ja ođasmahttit lága. Ođđa lága sáhttá vel maŋŋeleappos divvut ja dievasmahttit, dadjá Musta.
Sámedikki guhkesáigásaš lahttu ja evttohas Anu Avaskari lea maid dan oaivilis, ahte sámediggelága galgá ođasmahttit. Vaiko lappalaščuoggá sihkkun leage su mielas váttisvuohta, de gielddaid dihtoeriid geahpedeapmi gal lea su miela mielde.
– Dát lea mearkkašahtti ođastus demokratiija dáfus. Sámediggeláhkaevttohus lea kompromissa. Válggat galget leat demokráhtalaččat ja fástabáikkit galget leat dan mielde, man olu iešguđet guovlluin leat jienasteaddjit, dadjá Avaskari.
Sámedikki dálá ságadoalli ja evttohas Pirita Näkkäläjärvi čuožžu Timosa doaibmagotti sámediggeláhkaevttohusa duohken.
– Sámit leat vuordán jo áibbas menddo guhkká. Sámedikki ja sámi servoša návccaid galgá jo beassat bidjat eará áššiide. Dan lea dehálaš fuomášit, ahte sámediggelága ođasmahttimii Timosa doaibmagotti evttohusa vuođul eai leat vuođđolágalaš eastagat eaige eastagat, mat boađášivčče olmmošriektesoahpamušain, muittuha Näkkäläjärvi.
Gielddaid dihtoearit, giellakritera ja lappalaščuokkis juhket oaiviliid
Sierraoaivilis sámediggelága ođasmahttimiin leat gávcci evttohas. Sii leat Matti Aikio, Kari Kyrö, Juha Alakorva, Kari Toivo Lukkari, Veijo Niittyvuopio, Paavo Riihitammela, Inka Kangasniemi ja Antti Sujala.
Gávcci vástideaddjis guovttis leaba dálá Sámedikki fástaáirasat. Dálá Sámedikki áirras ja evttohas Juha Petteri Alakorva ákkastallá vástádusas dáinna, ahte gielddaid fástabáikkiid galgá seailluhit Sámedikkis.
Várreáirras ja evttohas Matti Aikio fas oaivvilda, ahte giellakritera ii galgga viiddidit njealját bulvii.
– Sápmelaččaid iešmearrideami dáfus lea deháleamos, ahte válgagelbbolaččat leat dat olbmot, geat ovddastit ealli sámekultuvrra, dadjá Aikio.
Evttohas Kari Kyrö mielas láhkaevttohusa galgá hilgut. Vaikko giellakritera viiddiduvvošii, de dat vealaha anáraččaid ja statuskeahtes olbmuid, oaivvilda Kyrö.
Paavo Riihitammela mielas dušše giella ii meroštala identitehta. Riihitammela oaivvilda, ahte lappalaščuokkis gullá ođđa sámediggeláhkii.
Evttohas Antti Sujala fas oaivvilda, ahte guovlluid dálá fástabáikkiide lea dárbu, vai sámiid ruovttuguovllus lea doarvái buorre ovddasteapmi Sámedikkis.
Inka Kangasniemi mielas lága galggašii ođasmahttit nu, ahte geavahusas livččii relatiiva válgaortnet. Dalle evttohasaid válljejit listtuid mielde. Kangasniemi maid háliida, ahte váidinvejolašvuohta sorjjasmeahttun duopmostullui seailu.
Njealji evttohasas ii leat čielga oaivil
Njealji evttohasas ii lean čielga oaivil áššis. Aslak Pekkala, Tinja Semenoff, Kari Guttorm ja Niko Valkeapää ákkastalle oaivileaset iešguđet láhkai.
Dálá áirras ja evttohas Aslak Pekkala oaivvilda, ahte láhkaevttohusas galggašii váldit vuhtii buot sápmelaččaid dásseveardásaččat.
– Jus láhkaevttohus fas sirdása, de dat sáhttá váikkuhit earret eará giellakriterain válgagelbbolažžan dohkkehuvvon olbmuid mearrái, suokkardallá Pekkala.
Dálá várreáirras ja evttohas Niko Valkeapää lea gal dan oaivilis, ahte lappalaščuoggá galgá sihkkut, muhto sámegielddaid fástaáirrasbáikkiid son ii leat gearggus geahpedit.
Evttohas Tinja Semenoff sihkošii lappalaščuoggá eret, muhto son ii jáhke, ahte láhkaođastus manná čađa dálá hámis.
– Evttohussii fertešii dahkat rievdadusaid ja dárkkálmahttimiid, vai dat manašii čađa ja doarjjošii sámevuođa ja sápmelaččaid guhkit áigge perspektiivvas, oaivvilda Semenoff.
Evttohasain Veikko Feodoroff, Asko Länsman, Pigga Keskitalo, Marjaana Aikio ja Nilla Tapiola eai vástidan Yle Sámi gažadeapmái.
Dálá sámediggeláhkaárvalus čuovvu Pekka Timosa doaibmagotti vuođđočovdosiid, iige dat spiehkas olus dan evttohusas, man Sanna Marin ráđđehus attii jagis 2022 riikkabeivviide. Dalle láhkaevttohus goit bisánii vuođđoláhkaváljagotti beavddi ala. Petteri Orpo ráđđehus fas attii sámediggeláhkaevttohusa measta seamma hámis riikabeivviide mannan jagi loahpas.
Sámediggelága gieđahallan riikabeivviid vuođđoláhkaváljagottis lea goit bisánan dassážii, go ođđa sámediggeválggat leat lágiduvvon ja ođđa Sámediggi lea čoahkis.