Dál sámediggeválggaid áigge ságastallan sámedikkis ja sápmelašmeroštallamis lea beanta duoldan sosiála medias. Ovdamearkka dihte Facebook ságastallanjoavkkuin leat valjis ságastallamat, main digaštallet das, geat leat sápmelaččat ja geain galgá leat riekti jienastit sámediggeválggain. Dain ságastallamiin leat čuođit kommeanttat.
Oassi dain ságastalliin guottihit viiddit meroštallama sápmelašvuođas, nu ahte sámedikki válgalogahallamii beasašedje maiddái sii, geaid sámi máttut leat guhkkelabbos. Máŋgasat sis maid kritiserejit sámedikki hui garrasit. Oassi fas bealušta nu gohčoduvvon giellakritera, mas sápmelašmeroštallama vuođđun lea oktavuohta sámegielaide. Dán duohken lea maid sámedikki eanetlohku.
Lappi universitehta doseanta ja universitehtalektor Tapio Nykänen lea dain ságastallamiin gidden fuomášumi dasa, ahte maiddái sámediggepolitihkkarat leat dál mielde ságastallamiin. Su dieđuid mielde sámepolitihkkarat leat árat bisson eret iešguđet neahttaforumiin, go ságastallan dain ii láve leat huksejeaddji.
– Ságastalliid joavku leamašan dál eambo máŋggabealat. Dan olis ságastallan leamašan dál rikkis, fuolakeahttá das ahte dat geažiduvvá dávjá.
Nykänen oaidná, ahte guhká bistán gizzu sápmelašvuođas lea bisson seammaláganin go ovdalge, muhto muhtin ođđa oainnut leat maid dál boahtán fárrui. Su mielas ságastallan ii leat goittotge dušše guovttebealat. Mielde leat máŋggabealat joavku, ja olbmuin leat iešguđetlágan motivašuvnnat ja politihkalaš ulbmilat.
Garrasamos oaivilat leat ovttaskas olbmuin
Nákkosgirjedutki Esko Nieminen polarišašuvvama sosiála media politihkalaš ságastallamiin. Ságastallamiin sámediggeválggaid birra su fuomášumi gidde dat, ahte ságastallamiin vuhtto gudnejahttin – fuolakeahttá das, ahte identitehtaságastallan sáhttá čuohcat dovdduide.
– Muhtin ságastallamat nohket dasa, ahte ságastallit duhtet leat sierraoaivilis. Go ii šatta oktasaš áddejupmi, de eai álgge diggot duššiid.
Nieminen ii oainne, ahte ságastallan livččii garrasit polarišašuvvan, vaikke sierraoaivilvuođa ovdanbuktet maid garra sániiguin. Maiddái garrasamos oaivvildeamit eai oro oažžumen olu doarjaga.
Tapio Nykänen mielas ságastallan ii leat šaddan vearrábun maŋimuš áiggiid. Dat lea fal lassánan dan maŋŋá go válggaid ja sámedikki válgalávdegotti navdet rihkkon lága.
– Olbmot, geain leat eanemus geažiduvvan oaivilat dahje vuogit ovdanbuktit daid leat aktiivvalamosat dain forumiin. Dan dihte dilli sáhttá orrut vearrát go maid duođas livččii, jus kártešedje dárkilabbot buohkaid oaivila, geat čuvvot daid áššiid.
Smávva ságastallanbiret, main leat olu dovddut
Dutkiguovttos oaidniba, ahte ságastallan sámediggeválggain sulastahttá earáge politihkalaš ságastallamiid sosiála medias.
Esko Nieminen veardida dan erenomážit gielddapolitihkkii. Mađi lagabui áššit bohtet olbmuid, dađi eambo dat boktá dovdduid. Sihke gieldda- ja sámepolitihkas ságastallit dovdet nuppiideaset maid šearpma olggobealde. Danin olbmot eai buot fasttimus áššiid doppe daja, oaivvilda Nieminen.
Tapio Nykänen lea fuomášan maid, ahte máŋggat ságastallit leat dego astoáigge buđaldussan dutkan ášši.
– Juohke okta lea ain jo viggan čielggadit alcces, ahte mas lea sáhka dain áššiin. Doppe ságastallet hui dárkilit sogaid historjjás, riikkaidgaskasaš lágain ja politihkalaš doaibmaorgánaid ortniiduvvanhámiin.
Nuppe dáfus Nykänen oaidná dan erenomážin, ahte dain ságastallamiin hárve hállet iešalddes sámedikki doaimmas.
– Čielgasit máŋgasat eai oba dieđege, maid sámediggi konkrehtalaččat bargá ja makkár ovddasvástádusat dán 70 olbmo organisašuvnnas leat. Ságastallan jorrá dan birra, geat ožžot oasálastit válggaide.
Oktasaš nuohtta sáhttá vel gávdnot
Sihke Esko Nieminen ja Tapio Nykänen fuobmába ságastallamiin muhtin veardde oktavuođa viidásut servodatlaš polarišašuvvamii. Neahttaságastallamiidda boahtá maid gaskkohagaid juobe suollemaslihttoteoriijadovdu.
– Duollet dálle čujuhit ovdamearkka dihte gurut-olgeš-linnjemiidda ja láitet sámedikki ruonágurutvuođas, muhto loahpaloahpas dakkár oaivilat leat unnán, lohká Nykänen.
Nykänen árvala, ahte juohke ságastalli bealušta vehádaga, man oaidná iežas oaivvi siste. Viidásut perspektiivvas lea ovttaoaivilvuohta das, ahte sámegielaid ja -kultuvrra dorvvasteami ovdii dárbbašit muhtinlágan doaimmaid.
Su mielas guovddáš váttisvuohta soabadeamis lea, ahte oassi sis, geat háliidit loažžadut sápmelašmeroštallama, leat fallehan sámedikki ja gáibidan juobe sámedikki resurssaid geahpedeami. Dat lea mielddisbuktán eahpádusa das, ahte sámediggái vigget olbmot, geat háliidit geahnohuhttit sámiid vuoigatvuođaid.
Son lea goittotge optimisttalaš dan ektui, ahte ságastallamiin sáhtášedje vel gávdnat oktasaš nuohta. Dalle sáhtášedje vuodjit davi olbmuid oktasaš ovdduid ovdamearkka dihte eanangeavaheami ja ealáhusa guoski gažaldagain.