Sápmi

Paikallisten tarinat sekä vuosikymmenten takaiset tapahtumat Saamenmaalla kiinnostivat yleisöä vuonna 2024

Tähän juttuun on koottu Yle Saamen vuoden 2024 kymmenen luetuinta suomenkielistä artikkelia.

Kuvakollaasi Yle Saamen luetuimmista. Luminen maantie. Koski. Miehet katsovat kameraan.
Yle Saamen luetuimmissa artikkeleissa Matti Morottaja muisteli 50 vuoden takaista onnettomuutta, Kari Autto kertoi vaietusta kuolemanaidasta ja Aslak Uula Länsman pelastui lumivyörystä. Myös Kutturantie ja melontaonnettomuus kiinnostivat lukijoita.
  • Mira Rauhala
  • Sari Hirvasvuopio

Saamenmaalta kerrotuista uutisista lukijoita kiinnostivat tänä vuonna muun muassa sähkönkulutus pakkasella, vuosikymmenten takaiset tapahtumat sekä paikallisten tarinat. Tähän artikkeliin on koottu Yle Saamen eniten luetut suomenkieliset artikkelit vuonna 2024.

1. Ennätyskorkea pörssisähkön hinta ja pakkaset

Yle Saamen vuoden suosituimmat artikkelit liittyivät tammi- ja helmikuussa paukkuneisiin yli 40 asteen pakkasiin ja ennätyskalliiseen pörssisähköön. Enontekiöläinen Reijo Mannela sulki talonsa sähkot ja jakoi säästövinkkejään koviin pakkasiin.

Kuvassa on enontekiöllä sähköä urakalla säästänyt Reijo Mannela.
Reijo Mannelan sähkölasku ja talon lämmitys 46 pakkasasteessa kiinnostivat lukijoita. Kuva: Marianne Ketola / Yle

2. Saamelaisyhteisöä koskettaneen tragedian vuosipäivä

Kesäkuussa tuli täyteen 50 vuotta pienlentokoneen onnettomuudesta, jossa kuoli lentäjä ja viisi matkustajaa. Saamelaisvaltuuskunnan jäsenet nousivat kyytiin Ivalosta. Trondheimiin menossa olleen koneen matka päättyi Bodøn seudulle. Se katosi jäljettömiin. Huonon aavistuksen takia matkansa perunut Matti Morottaja säästyi onnettomuudelta.

Matti Morottaja kertoo, miksei noussut Trondheimiin matkalla olleeseen koneeseen.

3. Räjähdyksen syy sai selvyyden vasta 60 vuotta tapauksen jälkeen

Kaamasessa räjähti vuonna 1964. Asiasta oltiin hiljaa, kun ketään ei ollut kylästä kadonnut. Syksyllä 60 vuotta myöhemmin paljastui, mitä puolukkaan lähetetyt pikkupojat keksivät tehdä saksalaisten jälkeensä jättämille ammuksille.

Seitsemänvuotias Kari Veskoniemi oli yksi pojista, jotka saivat vaarallisen idean tykinkuulien polttamisesta.

4. Melojat kohtasivat vaaratilanteen, kun tulva yllätti poronhoitajat

Talvesta unohtunut poroaita oli koitua melojien kohtaloksi keväällä Menesjoella Inarissa. Tulva yllätti poronhoitajat, eikä aitaa ollut ehditty purkaa.

Tommi Ryytty (kuvassa) kuvailee törmäystään poroaitaan. Poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi kertoo, miksi aita oli jäänyt joen poikki.

5. Poromiesten suorittama pelastusoperaatio sai onnellisen lopun

Maaliskuussa lumivyöryyn Lemmenjoella joutunut poromies Aslak Uula Länsman oli kylmettyä hengiltä erämaassa, kun kelkka jäi lumeen kiinni kurussa. Poromiehet löysivät kastuneen ja pahoin paleltuneen miehen, ja siitä alkoi pelastusoperaatio.

Aslak Uula Länsman kertoo, kuinka lumivyöry suisti hänet kurun pohjalla olevaan lähteeseen.

6. Enontekiöllä sijaitsevan kuolemanaidan historia

Muualta tulleet suomalaiset talolliset rakensivat yli sata vuotta sitten Enontekiölle yli 80 kilometriä pitkän aidan, jolla haluttiin ottaa haltuun osa saamelaisten poronhoidosta. Ketomellassa varttunut Kari Autto selvitti saamelaisten murhia, porovarkauksia sekä kotipaikkojen ja laidunmaiden menetyksiä.

Enontekiön Ounastunturia ympäröi yli sata vuotta sitten kuolemanaidaksi kutsuttu rengasaita.

7. Nato-harjoitukset pohjoisessa toivat panssarivaunun pottupellolle

Nato piti maaliskuussa kolmessa pohjoismaassa suuren sotaharjoituksen. Raskaat panssariajoneuvot jättivät jälkiä maastoon. Enontekiöltä yksi panssarivaunu löytyi pottupellosta.

Leena Palojärvi yllättyi, kun perunamaalle oli ilmestynyt panssarivaunu ja varaston nurkalle naamioitu sotilasajoneuvo.

8. Tällaista on elämä, kun kauppaan on yli 40 kilometriä

Pienessä Iiton kylässä ollaan omavaraisia ja kaupasta haetaan lähinnä vain maitoa. Asukkaille arkea ovat metsästys, kalastus, keräily ja jakaminen. Lähimpään kauppaan on matkaa yli 40 kilometriä.

Tony Mannela kertoo, kuinka Iitossa itse kasvattaminen on osa omavataistaloutta.

9. Pohjois-Norjan rottaongelma herätti kummastusta

Lukijoita kiinnosti myös rajan toisella puolella, Norjan Tenolla äitynyt rottaongelma. Rannikon jätekuljetuksista alkunsa saaneesta ongelmasta pelätään muodostuneen pysyvä.

Pohjoisnorjalaisessa Tenon kylässä on rottaongelma.
Suomen pohjoisrajan tuntumassa sijaitseva norjalainen Tenon kunta kehotti syksyllä kaikkia asukkaita ryhtymään torjuntatoimiin. Kuva: Lukijan kuva, Tommi Pyykkö / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

10. Tiehanke erämaan halki merkittiin liikennestrategiaan

Moneen kertaan tyrmätty tiehanke erämaan halki Kutturasta Pokan tielle nousi syksyllä jälleen esiin. Se sai paikalliset Inarissa keräämään tuhansia nimiä adressiin. Puolustusvoimat kuitenkin sai hankkeen Lapin liiton liikennestrategiaan vetoamalla kansalliseen turvallisuuteen.

Kutturalainen Korinna Korsström-Magga ihmettelee, miksi juuri heidän kylänsä liittäminen maanteitse Pokan tiehen olisi tarpeellista.