Orpon hallitus korottaa alkoholi­veroja ennätys­tiheään – Marin, Sipilä ja muut jäävät jälkeen

Orpon hallitus kiristää alkoholiveroa jo kolmatta kertaa kautensa aikana. Edelliset hallitukset ovat tyytyneet harvempaan korotustahtiin.

Vielä vuosi sitten marketien viinihyllyt näyttivät hyvin erilaiselta tähän päivään verrrattuna.
  • Pekka Pantsu

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kiristää alkoholiverotusta nyt ennätystahtiin verrattuna aikaisempiin hallituksiin. Orpon hallituskaudella alkoholiveroa on korotettu jo kaksi kertaa. Kolmas kiristys on juuri pistetty valmisteluun, vaikka vielä ei olla edes hallituskauden puolivälissä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi uusimmasta korotuskierroksesta tiistaina.

Näin tiheää korotustahtia ei ole nähty 2000-luvulla, vaikka aiemmatkin hallitukset ovat paikanneet valtion rahapulaa alkoholiverojen korotuksilla.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella 2019–2023 alkoholiveroa kiristettiin kahdesti, samoin tehtiin Juha Sipilän (kesk.) vetovuorolla 2015–2019 ja Jyrki Kataisen (kok.) johtoaikana 2011–2014. Alexander Stubbin (kok.) pääministerivuorolla 2014–2015 alkoholiveroa ei kiristetty.

Näitä aiemmat 2000-luvun hallitukset tyytyivät kaudellaan kertakorotuksiin tai pitivät ennallaan. 2004 verotasoja laskettiin keskimäärin 33 prosenttia EU-syistä.

Orpon kiristykset

Orpon hallituskauden ensimmäinen korotus astui voimaan 2024 alusta, kun väkevien alkoholijuomien ja viinien verotusta kiristettiin tuottamaan valtiolle lisätuloja 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Toinen kiristys tuli käyttöön tämän vuoden alusta. Indeksiin sidottu korotus koskee väkeviä ja sen on arvioitu tuottavan valtiolle 3–4 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2025–2027.

Purran nyt ilmoittama korotuskierros iskee viineihin ja käymisteitse valmistettuihin lonkeroihin ja siidereihin, mutta ei oluisiin. Oluiden verotusta hallitus taannoin kevensikin.

Veronkorotuksen suuruus on vielä auki, koska tavoiteltavaa verotulosummaakaan ei ole vielä päätetty.

Hallitusneuvos Merja Sandell valtiovarainministeriön vero-osastolta arvioi kuitenkin alustavasti, että korotus voisi nostaa vähittäismyyntihintoja muutaman prosentin verran. Tällöin esimerkiksi 30 euron viiniboksi voisi kallistua euron verran. Uusin veronkiristys toteutuu näillä näkymin ensi vuoden alusta.

Aiempien hallitusten veronkiristykset ovat korottaneet kauppahintoja yleensä myös muutaman prosentin verran.

Selvitys 15-prosenttisista

Alkoholiveron korotuksella on tarkoitus osin paikata tuloaukkoa, joka syntyy hallituksen tuoreesta päätöksestä luopua makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotuksesta. Purran mukaan alkoholin verotusta kiristetään ”vastaamaan sen saatavuuden laajentamista niin, että kiristys kohdistuu viineihin”.

Saatavuuden laajentaminen nouseekin esille jo lähiviikkoina, kun julkistetaan selvityshenkilö Antti Neimalan selvitys enintään 15-prosenttisten viinien vapauttamisesta ruokakauppamyyntiin. Nyt näin vahvoja saa vain Alkosta. Neimalan selvitys valmistuu 15.3. mennessä.

Vähittäiskaupan alkoholimyyntiä laajennettiin edellisen kerran viime kesänä, kun yläraja nostettiin 8 prosentin vahvuuteen aiemmasta 5,5 prosentista. Se pidensi etenkin marketien viinihyllyjä metrikaupalla.