Sämitiggelaahâ mana ovdâskoodán suullân siämmáá häämist ko moonnâm ive. Táváliih ulmuuh kuittâg epideh tom, mana-uv laahâ čoođâ taangin tove. Laavâ láá keččâlâm uđâsmittiđ jo 11 ihheed.
Kaisu Nikula ij lah čuávvum politiik ennuv, ige tieđe lii-uv tile muttum nuuvt čuuvtij, ete sämitiggelaahâ monâččij čoođâ.
– Kale mun tuáivum, taat lii puoh pyeremus iävtuttâs. Taat lii mottoomlágán kompromis, já lam tuáivum, et puáđáččij monniilágán kompromis.
Nikula mielâst pyeri äšši uđđâ lahâiävtuttâsâst lii kielâkriiteer vijđedem niäljád suhâpuolvân.
– Jis anarâšâi peeleest juurdâš, te mist láá viehâ ennuv ulmuuh, kiäh iä lah oppâm sämikielâ pärnin ige lah lamaš máhđulâšvuotâ opâttâllâđ sämikielâ.
Holmberg osko, ete uđđâ laahâ adeličij lase vuoigâdvuođâid sämmiláid
Suomâ haldâttâs adelij moonnâm ohhoost sämitiggelahâiävtuttâs ovdâskoodán. Haldâttâs meridij ääšist oovtâmielâlávt.
Sauli Holmberg mielâst ličij iimâš, jis sämitiggelaahâ monâččij čoođâ. Sun juurdâš, ete uđđâ sämitiggelaahâ tuolmâččij válduaalmug vuoigâdvuođâid já adeličij lase vuoigâdvuođâid sämmiláid.
– Ij tast lah muide, ko halijdeh tuše lase vääldi já raijiittâsâid eres taan kuávlu eres ulmuid.
Sämitiggelaavâ uđâsmitmist lii lamaš ennuv savâstâllâm tast, uážžu-uv sämitigge liijkás ennuv vääldi já puávtáččij estiđ eennâmkevttimhaavâid. Lahâiävtuttâs mield virgeomâhááh kalgeh ráđádâllâđ sämitiggijn sämmilijd kyeskee aašijn, tego Säämi eennâmkevttimist, mutâ tot ij kuittâg táárgut tom, ete Sämitigge puávtáččij njuolgist estiđ eennâmkevttimhaavâid.
Erkki Lumisalmi osko, ete laahâ monâččij čoođâ tääl ko tast láá kuhháá savâstâllâm. Oovtâ ääši sun halijdiččii kuittâg mutteđ lahâiävtuttâsâst.
– Tiäđust-uv ko jurdâččep vaaljâid, te talle muu mielâst ličij pyereeb ete liččii juávhuh. Mun jiem haalijd, et liččii piäláduvah, mutâ monniilágán säämijuávhuh, ereslágán juávhuh, ete talle puávtáččii eenâb moonnâđ čoođâ toh, kiäh láá juávhoin.
Eeva-Kristiina Nylander tuáivu, ete laahâ, mon oovdân láá taistâlâm já porgâm, te monâččij čoođâ.
– Mutâ ferttiim kale muštâliđ, ete ko lam váhá pessimist, ete poolâm tot ij moonâ čoođâ. Lii-uv Suomâ ovdâskodde vaalmâš pieijâđ tom čoođâ? Tom jiem tieđe.
Suu mielâst laavâ čoođâ moonnâm čáitáččii, ete Suomâ lii vuoigâdvuotârijkkâ.
Tááláš sämitiggelaahâ poođij vuáimán ive 1995. Jis lahâiävtuttâs mana tääl čoođâ, te uđđâ laahâ puátá vuáimán puáttee keesi 1.7.2024.
Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso osko, ete sämitiggelaahâ puáhtá moonnâđ ovdâskoddeest tääl čoođâ.